Sa­don­kor­juu on Pro­ag­ria-kes­kus­ten kas­vu­ti­lan­ne­kat­sauk­sen mu­kaan eden­nyt syys­kuus­sa ri­pe­äs­ti, ja jo­kai­nen pou­ta­päi­vä on käy­tet­ty hyö­dyk­si. Edel­leen on pui­mat­ta kaik­kia vil­ja­la­je­ja ja suu­rin osa ke­vä­töl­jy­kas­veis­ta.

Joil­lain alu­eil­la sa­teet peh­mit­ti­vät pel­to­jen pin­taa jo elo­kuus­sa pa­hoin, min­kä vuok­si joka pel­lol­le ei ole pys­tyt­ty me­ne­mään ras­kail­la kor­juu­ko­neil­la. Han­ka­lien kor­juu­o­lo­suh­tei­den vuok­si jää koko maas­sa pui­mat­ta noin vii­si pro­sent­tia vil­jas­ta.

Pa­hin ti­lan­ne on Var­si­nais-Suo­mes­sa ja Poh­jan­maan maa­kun­nas­sa, jois­sa pel­toon voi jää­dä jopa 15–20 pro­sent­tia vil­jas­ta.

Sato on osit­tain niin hei­kos­sa kun­nos­sa, et­tä sitä ei kan­na­ta enää kor­ja­ta. Esi­mer­kik­si osa kau­rois­ta on niin huo­no­laa­tuis­ta, et­tä se joko jä­te­tään pel­toon tai vie­dään polt­to­lai­tok­seen.

Mo­nis­sa kau­ra­e­ris­sä on il­men­nyt ho­me­tok­sii­ne­ja ja kau­ra on ol­lut ke­vyt­tä, min­kä vuok­si se ei ole kel­van­nut elin­tar­vi­ke­vil­jak­si.

Myös oh­ris­sa on ol­lut laa­tuon­gel­mia, mikä on il­men­nyt ke­vyi­nä, tum­mi­na ja pie­ni­nä jy­vi­nä sekä pu­na­ho­me­tar­tun­toi­na. Mo­nis­sa vil­jois­sa on li­säk­si ol­lut täh­käi­dän­tää.

Pro­ag­ri­as­ta ar­vi­oi­daan­kin, et­tä elin­tar­vi­ke­laa­tui­ses­ta vil­jas­ta on tä­män sa­to­kau­den jäl­keen to­den­nä­köi­ses­ti niuk­kuut­ta.

Vil­ja­sa­to jää lä­hes jo­kai­sel­la vil­ja­la­jil­la kes­ki­mää­räi­ses­tä ja eri­tyi­ses­ti oh­ras­ta on tu­los­sa heik­ko sato. Kau­ras­sa pääs­tään lä­hel­le kes­ki­mää­räis­tä sa­toa.

Syys­vil­jo­jen sa­to­ta­so on ol­lut tyy­dyt­tä­vä koko Suo­mes­sa. Ru­kiil­la sa­to­ta­so on ol­lut pai­koin hyvä, syys­veh­nän sa­to­ta­so on vaih­del­lut pal­jon ti­lo­jen vä­lil­lä.

Ke­vät­vil­jois­ta veh­näl­lä ar­vi­oi­daan sa­to­ta­son ole­van vält­tä­vä, ja oh­ran sa­to­ta­sos­sa näh­dään suu­rin pu­do­tus pit­kään ai­kaan. Kau­ran sato tu­lee ole­maan lä­hel­lä kes­ki­mää­räis­tä sa­toa pait­si Sa­ta­kun­nas­sa ja Var­si­nais-Suo­mes­sa, jos­sa sa­to­ta­so on vält­tä­vä.

Öl­jy­kas­vien sa­don­kor­juu on eni­ten kes­ken, ja nii­den sato ar­vi­oi­daan hei­kok­si koko maas­sa Ete­lä-Sa­voa lu­kuun ot­ta­mat­ta.

Iso osa her­nees­tä on ol­lut pa­has­ti la­os­sa, min­kä vuok­si sa­don­kor­juu on ol­lut to­del­la haas­ta­vaa, ja osa sa­dos­ta jää pel­toon kor­jaa­mat­ta. Isos­sa osas­sa maa­ta sa­to­ta­so näyt­tää jää­vän vält­tä­väk­si tai enin­tään koh­ta­lai­sek­si.

Kol­mat­ta nur­mi­sa­toa on kor­jat­tu koko maas­sa ja näyt­tää sil­tä, et­tä noin puo­lel­la kai­kis­ta ti­lois­ta kol­mas sato kor­ja­taan. Mär­kyys hait­taa kor­juu­ta, kos­ka pel­lot ovat peh­mei­tä ei­vät­kä kes­tä iso­ja ko­nei­ta, jos kor­juu vie­lä vii­väs­tyy. Niil­lä ti­loil­la, joil­la sato on kor­jat­tu, on tul­lut kes­ki­mää­räi­nen tai kes­ki­mää­räis­tä isom­pi sato.

Pe­ru­nan nos­to­se­son­ki on me­neil­lään. Pai­koit­tain saa­daan koh­ta­lai­ses­ti sa­toa, kun taas jos­sain pai­koin ei pääs­tä kor­jaa­maan mär­kyy­den vuok­si ja pe­ru­nat jää­vät pel­toon.

Ruo­ka­pe­ru­nan laa­tu on osit­tain hy­vää. Kas­vu­kau­den laa­tu­hait­to­ja ovat ol­leet kas­vu­hal­ke­a­mat ja epä­muo­dos­tu­mat sekä huk­ku­neet pe­ru­nat, jot­ka toi­von mu­kaan ei­vät jou­du kor­juus­sa va­ras­toon mu­kaan suu­ren mä­dän­ty­mi­sen ris­kin ta­kia. Jos­sain mää­rin on myös ru­pis­ta pe­ru­naa.

Tärk­ke­lys­pe­ru­nal­la ei ole odo­tet­ta­vis­sa kor­kei­ta tärk­ke­lys­pi­toi­suuk­sia. Luo­mu­pe­ru­naa ja vä­häi­ses­ti myös ta­va­no­mai­ses­sa tuo­tan­nos­sa ole­vaa kas­vus­toa on ku­rit­ta­nut pe­ru­na­rut­to.

Syys­vil­jo­jen kyl­vö­a­lat näyt­tä­vät las­ke­van myö­häi­sen sa­don­kor­juun vuok­si. Ru­kiin kyl­vö­a­lat ovat val­ta­kun­nal­li­ses­ti las­ke­mas­sa noin nel­jän­nek­sen ja syys­veh­näl­lä las­kua on sa­man ver­ran. Syy­söl­jy­kas­ve­ja on myös kyl­vet­ty edel­lis­tä vuot­ta vä­hem­män. Syys­vil­jo­jen oras­tu­mi­nen on ol­lut hy­vää tänä syk­sy­nä.

Tuo­re­vi­han­nes­ten vii­mei­set erät kor­ja­taan pel­loil­ta näi­nä päi­vi­nä. Va­ras­to­vi­han­nes­ten kas­vu on osit­tain vie­lä kes­ken. Syys­kuun sa­teet ovat vai­keut­ta­neet sa­don­kor­juu­ta ja osa sa­dos­ta voi jopa jää­dä kor­jaa­mat­ta. Va­ras­to­vi­han­nes­ten sa­to­ta­so on ai­na­kin koh­ta­lai­nen ja osit­tain jopa hyvä. 

Tänä sa­to­vuon­na näyt­tä­vät syys­vil­jat, ku­mi­na ja so­ke­ri­juu­ri­kas ole­van voit­ta­jia. Sel­kei­tä hä­vi­ä­jiä ovat här­kä­pa­pu ja oh­ra, joil­la sa­to­ta­sot oli­vat vaih­te­le­via, ja pää­o­sin heik­ko­ja.

Syk­syn sa­teet pi­la­si­vat lo­pul­ta mo­nel­la ti­lal­la sa­don, jos vaik­ka al­ku­ke­sän kui­vuu­des­ta sel­vit­tiin­kin. Pro­ag­ri­as­ta ko­ros­te­taan­kin, et­tä ti­loil­la kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mi­o­ta pel­lon ve­si­ta­lou­teen, sa­la­o­ji­tuk­sen ja val­ta­o­jien kun­toon sekä maan ra­ken­tee­seen unoh­ta­mat­ta vil­je­lyn mo­ni­puo­lis­ta­mis­ta.