Tuo­re ra­port­ti As­kais­ten­lah­den ti­las­ta ja kuor­mi­tuk­ses­ta osoit­taa, et­tä ve­sis­tön alu­eel­la on syy­tä ryh­tyä toi­miin kuor­mi­tuk­sen vä­hen­tä­mi­sek­si. Ra­por­tin ovat ti­lan­neet Naan­ta­lin kau­pun­ki ja Mas­kun kun­ta Lou­nais-Suo­men ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sel­tä. Tar­koi­tuk­se­na on saa­da tie­toa, jon­ka pe­rus­teel­la As­kais­ten­lah­den ti­laa voi­tai­siin pa­ran­taa.

Vii­mek­si sel­vi­tys­työ teh­tiin vuon­na 2003, ja nyt ra­port­tia on päi­vi­tet­ty ku­vaa­maan As­kais­ten­lah­den ti­laa vuo­sien 1991–2020 ai­ka­na.

Ra­por­tis­sa to­de­taan, et­tä As­kais­ten­lah­den ve­den­laa­tu on ol­lut koko seu­ran­ta­jak­so­na 1991–2020 ra­vin­tei­kas­ta, ja näy­te­ker­to­jen vä­lil­lä on ha­vait­ta­vis­sa suur­ta vaih­te­lua. Eri­tyi­ses­ti alus­ve­den fos­fo­ri- ja typ­pi­pi­toi­suu­det ovat kas­va­neet hei­nä-elo­kuun näyt­teis­sä.

Pin­ta- ja alus­ve­den fos­fo­ri­pi­toi­suu­det ovat al­ka­neet myös kas­vaa 2010-lu­vul­la lo­ka­kuun näyt­teis­sä.

Ve­den nä­kö­sy­vyys on huo­non­tu­nut tut­ki­mus­vuo­sien ai­ka­na, kai­kis­ta sel­vim­min kesä- ja syys­kau­den näyt­teis­sä. Klo­ro­fyl­li­pi­toi­suu­det vaih­te­li­vat voi­mak­kaas­ti 1990-lu­vul­la, ja sen jäl­keen pi­toi­suus on ol­lut kas­vu­suun­nas­sa. Se nä­kyy myös kas­vip­lank­to­nin bi­o­mas­san kas­vu­na eri­tyi­ses­ti 2010-lu­vul­la.

Myös poh­ja­e­läin­la­jis­tos­sa ja ka­las­tos­sa on ha­vait­tu muu­tok­sia. Esi­mer­kik­si As­kais­ten­lah­del­la ku­te­vien si­la­koi­den li­sään­ty­mi­nen on hei­ken­ty­nyt oleel­li­ses­ti ym­pä­ris­tön muu­tos­ten, lä­hin­nä re­he­vöi­ty­mi­sen vuok­si. Lin­tu­ha­vain­to­jen mää­rä on vä­hen­ty­nyt jon­kin ver­ran 1980-lu­vul­ta 2010-lu­vul­le.

– Ve­sis­tön re­he­vöi­ty­nyt tila on hel­pos­ti ha­vait­ta­vis­sa ke­säi­sin si­ni­le­vä­ku­kin­to­jen muo­dos­sa ja pe­rin­tei­sen ran­ta­lai­dun­nuk­sen hä­vi­tes­sä ran­to­jen ruo­vi­koi­tu­mi­se­na, to­te­aa Naan­ta­lin kau­pun­gin ym­pä­ris­tö­pääl­lik­kö Sai­ja Ka­ja­la.

Sel­vi­tyk­sen pe­rus­teel­la As­kais­ten­lah­del­le tu­le­va fos­fo­ri­kuor­mi­tus on vuo­des­sa noin 18,5 ton­nia ja typ­pi­kuor­mi­tus 265,6 ton­nia. Sel­ke­äs­ti suu­rin osa kuor­mi­tuk­ses­ta tu­lee pel­to­vil­je­lys­tä sekä fos­fo­rin (68 pro­sent­tia), et­tä ty­pen (72 pro­sent­tia) osal­ta. Toi­sek­si suu­rin kuor­mi­tuk­sen läh­de on asu­tus.

Ra­por­tis­sa eh­do­te­taan myös toi­mia ve­sis­tön ti­lan pa­ran­ta­mi­sek­si. Tär­kein­tä on saa­da vä­hen­net­tyä mer­kit­tä­väs­ti As­kais­ten­lah­den kuor­mi­tus­ta. Typ­pi­kuor­mi­tus­ta tu­li­si alen­taa ny­kyi­ses­tä ai­na­kin kol­man­nes ja fos­fo­ri­kuor­mi­tus­ta 42–45 pro­sent­tia koko As­kais­ten­lah­den va­lu­ma-alu­eel­la. Suu­rin kuor­mi­tus ve­sis­töön tu­lee Hir­vi­jo­en ja ran­ni­kon va­lu­ma-alu­eil­ta, jois­sa on pal­jon vil­je­ly- ja ko­tie­läin­ta­lout­ta.

Kuor­mi­tus­ta ai­heut­ta­vil­le pel­loil­le suo­si­tel­laan ra­vin­tei­den hal­lit­tuun käyt­töön liit­ty­viä toi­men­pi­tei­tä, esi­mer­kik­si vä­hen­net­tyä lan­noi­tus­ta ja ra­vin­ne­ta­sei­den las­ken­taa ja mo­ni­puo­li­sem­paa vil­je­ly­kier­toa. Myös pel­to­jen tal­vi­ai­kais­ta kas­vi­peit­tei­syyt­tä tu­lee kas­vat­taa sekä suun­ni­tel­la kos­teik­ko- ja suo­ja­vyö­hy­ke­koh­tei­ta.

Toi­mik­si lis­ta­taan myös jä­te­ve­si­kuor­mi­tuk­sen vä­hen­tä­mi­nen, pois­to­ka­las­tus ja esi­mer­kik­si lai­dun­nus­ta, niit­toa ja ruo­vi­kon leik­kuu­ta.

– Kos­ka As­kais­ten­lah­den va­lu­ma-alue on laa­ja, tar­vi­taan As­kais­ten­lah­den ti­lan pa­ran­ta­mi­sek­si kaik­kien alu­een toi­mi­joi­den yh­teis­työ­tä yli kun­ta­ra­jo­jen. Mo­nil­la toi­men­pi­teil­lä voi­daan par­haim­mil­laan vas­ta­ta sa­mal­la luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den heik­ke­ne­mis­ke­hi­tyk­seen esi­mer­kik­si kun­nos­ta­mal­la ja saat­ta­mal­la ta­kai­sin hoi­don pii­riin la­ji­rik­kai­ta niit­ty­jä ja ke­to­ja ja pe­rus­ta­mal­la me­reen las­ke­vien jo­kien yh­tey­teen lin­nus­toa hou­kut­te­le­via kos­teik­ko­ja, Sai­ja Ka­ja­la sa­noo.