Tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi ensimmäistä itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoaan perjantaina 6. joulukuuta. Vastaanoton teemana on tänä vuonna Yhdessä.
Presidentinlinnaan on kutsuttu noin 1 700 juhlavierasta eri puolilta Suomea. Presidentinkanslian mukaan kutsuvieraina olevan henkilöitä, jotka ovat edistäneet yhteisöllisyyttä ja koonneet eri taustoista tulevia ihmisiä yhteen. Vieraiden joukossa on kulttuurin, kirjallisuuden ja liikunnan avulla suomalaisten yhteisöllisyyttä edistäneitä henkilöitä, mutta myös nuorisotyön ja sosiaalialan ammattilaisia. Itsenäisyyspäivää yhdessä juhlimaan kokoontuu kansalaisia monista eri taustoista ja elämänaloilta.
Kaikille yhdessäolo ei kelpaa. Finlandia-palkittu maskulaiskirjailija Magdalena Hai kieltäytyi kutsusta. Syyksi hän mainitsi hallituspuolue perussuomalaisten ajaman politiikan. Puoluetta hän kutsui äärioikeistolaiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarja tuntuu ajattelevan toisin. Hän jättää myös presidentin juhlat väliin ja suuntaa viettämään itsenäisyyspäivää äärioikeiston pariin 612-kulkueeseen tapahtuman juhlapuhujaksi.
Näin yhdessä Suomi itsenäisyyspäivää viettää. Sopii kysyä, milloin Suomessa ajauduttiin pisteeseen, jossa itsenäisyyspäivästä muodostui vuoden tärkein vastakkainasettelun ja kahtia jakautuneisuuden merkkipäivä. Liputuspäivä, jolloin suomalaiset keskittyvät yhteisen kansallisuuden sijaan muistuttamaan toisiaan, kuinka eri mieltä ja erilaisia me olemme.
Polarisoituvassa maailmassa repiviä riitoja tuntuu nyt riittävän muuallakin. Tuoreimmat uutiset kertovat Etelä-Korean sisäisestä kaaoksesta. Georgiassa maan presidenttikin osallistui mielenosoituksiin ja päätyi uutiskuvaan eturivissä mellakkapoliisien kilpirintamaa vastassa.
Suomessa presidentti Stubb kohtasi keskiviikkona Jyväskylässä Palestiina-mielenosoittajat. Stubb kätteli ja keskusteli mielenosoittajien kanssa. Siinä he olivat, yhdessä ja sovussa, Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Jesse Ranta