Vuosittainen koulujen ja uutismedian yhteinen Uutisten viikko päättyy tänään. Teemaviikon aikana koululaiset tunnustelivat käsissään perinteistä painettua sanomalehteä todennäköisesti useammin kuin tavallisesti. Digitaalisen uutissisällön suosion lisääntyminen on tapahtunut etenkin nuorten keskuudessa perinteisen printtilehden kustannuksella.
Painettua sanomalehteä lukee Uutismedian liiton vuoden 2025 tutkimuksen mukaan 46 prosenttia suomalaisista, mutta 15–24-vuotiaiden ja 25–34-vuotiaiden ikäryhmissä paperilehti tavoittaa enää vain noin 26 prosenttia suomalaisista. Sanomalehtien digisisällön tavoittavuus näissä ikäryhmissä on noin 90 prosenttia.
Teemaviikon päättymisen ei välttämättä tarvitse tarkoittaa paluuta normaaliin, jossa paperilehti väistyy digisisällön tieltä nuorten elämässä. Painetun lehden pinnalla pysymiseen voivat vaikuttaa vanhemmat, mutta yhtä lailla uutistoimituksilla on tehtävää printtimedian säilyttämiseksi merkityksellisenä tiedonlähteenä nuorten silmissä.
Yksi alkuvuoden kuumimpia puheenaiheita on ollut lasten ja nuorten digisuositukset ja sosiaalisen median käyttö. Terveyden ja hyvinvoinniin laitos julkisti omat suosituksensa hiljattain. Muissa maissa ruutuaikaa on lähdetty rajoittamaan jopa sosiaalisen median kieltämisellä nuorilta. Digisuosituksilla voisi olla vaikutus myös perinteisen printtimedian suosioon, jos se onnistuu edes osittain korvaamaan digitaalisen sisällön rajoittamiselta vapautuvaa aikaa. Olennaista on, löytääkö lapsi kotoaan sanomalehden, vai luetaanko perheessä uutisia ainoastaan digimuodossa.
Samalla toimitusten vastuulla on tarjota nuorille kiinnostavaa sisältöä. Lasten ja nuorten mielenkiinto sanomalehteen on saatava syttymään. Kun kiinnostava aihe, toimittajan tapaaminen tai valokuva lehdessä on onnistunut mielenkiinnon sytyttämään, lehden pariin palataan helpommin. Uteliaisuus saa katsomaan, mitä lehdellä tällä kertaa on tarjottavaa.
Jesse Ranta