Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi maanantaina palveluverkon suunnitelman seuraavaksi kolmeksi vuodeksi sekä vision seuraavalle kymmenelle vuodelle. Kumpikin toi Vakan alueelle sekä hyviä että huonoja uutisia.
Palveluverkkosuunnitelman voi olettaa toteutuvan, mutta kauas tähtäävä visio pitänee käsittää sellaisena mitä sanakin tarkoittaa: organisaation näkemys siitä, millaiseksi se haluaa kehittyä tietyn ajan kuluessa.
Pitkän aikavälin suunnittelu on tarpeellista ennakoinnin välineenä, mutta lopullisten ratkaisujen toteutuminen riippuu siitä, millä painoarvolla visio jatkossa toimii päätöksenteon pohjana. Täysin ei voi siis nyt hyväksyttyä visiota lukiessa luottaa, että tämä palvelu säilyy ja tämä loppuu, sillä kymmenessä vuodessa tilanteet voivat muuttua moneen suuntaan.
Visiossa sote-asemien määrä ei vähene, mutta sote-pisteiden mahdollisesti nykyisestä 25:stä 19–21:een.
Visiossa on lauseita, jotka raottavat tulevaisuuden päättäjille ovea päättää toisin kuin visiossa on linjattu. Useissa kohdissa todetaan esimerkiksi, että mikäli henkilöstön saatavuus muodostuu pienempien sote-pisteiden toiminnan jatkumisen kannalta ongelmaksi, arvioidaan sote-pisteen mahdollisuuksia jatkaa.
Palveluverkkomuutosten vaikutusarviossa nykytilan kohdalla positiivisten vaikutusten lista on hyvin lyhyt verrattuna negatiivisiin. Nykytilassa hyväksi todetaan ainoastaan se, että palveluiden maantieteellinen saavutettavuus on hyvä.
Negatiivisella puolella mainitaan, että tosiasiallisesti palvelujen saavutettavuus ei ole hyvä, koska pienimmät sote-pisteet ovat auki harvoin, loma-ajat ne ovat suljettuna ja henkilöstön äkilliset poissaolot aiheuttavat ajanvarausten perumisia.
Mitataanko palvelujen saavutettavuus kilometreissä vai siinä, että palvelu on jostakin saatavissa tarvittavan hoidon kannalta riittävän nopeasti, sitä joutuvat nykyiset ja tulevat päättäjät punnitsemaan vuosi toisensa jälkeen.
Sari Honkasalo