Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on huutava tarve löytää uusia säästökohteita. Jos tämä nyt mitenkään lohduttaa, niin samankaltainen tai jopa pahempi tilanne on hyvinvointialueilla ympäri maata.
Aluehallitus hyväksyi tiistaina mallin etenevästä yhteistoimintaneuvottelusta. Kuulostaa järkevältä pilkkoa jättiorganisaatio pienempiin osiin, kun neuvotteluja käydään. Silti neuvottelu-uhka väijyy koko henkilöstön yllä, sillä mitään ammattiryhmää ei ole tarkoitus syrjään sysätä näistä karkeloista.
Neuvottelut etenevät vaiheittain tämän vuoden aikana. Kun tarkkaa aikataulusuunnitelmaa ei ilmeisestikään ole, niin epävarmuuden olotila saattaa vaikuttaa yksittäisen työntekijän motivaatioon. Jos tulevaisuus on täysin hämärän peitossa, niin työilo voi piirun verran laskea.
Kun henkilöstömenojen osuus on yli puolet hyvinvointialueen vuosikustannuksista, niin luonnollisesti tämä iso kuluerä tarjoaa mahdollisuuksia mittaviin säästöihin.
Hyvinvointialue metsästää 28,4 miljoonan euron säästöjä vuosina 2025–2026. Tämä on pakkorako, sillä talous pitäisi saada tasapainoon. Selvää lienee se, että jollakin tavalla säästöpaineet alkavat heijastua myös palvelutasoon. Käytännössä tämä merkitsee etenkin sitä, että jostakin palvelut karkaavat nykyistä etäämmälle.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on esittänyt, että maan hallitus antaisi hyvinvointialueille lisäaikaa säästöjen tekemiseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) torpedoi asiantuntijaesityksen toteamalla, ettei lisäjoustoihin ole varaa, vaan hyvinvointialueiden pitää jatkaa menojen leikkaamista.
Palveluverkon muutokset ovat vasta alkuvaiheessa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Vakan aluetta koskien on tehty päätös sote-pisteen perustamisesta Velkuan koululle ja samalla Kummelin asumisyksikön lakkauttamisesta.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, jos sanoo, että palveluverkkoon tulee vielä isojakin muutoksia. Tämä taitaa koskea myös Vakan aluetta.
Vesa Penttilä