Puolen miljoonan väkiluvun ylittäneen Varsinais-Suomen suurin väestönkasvu on ymmärrettävästi alueen suurimmassa kaupungissa Turussa. Turun vetovoima on ylivertainen ja siitä hyötyvät myös ympäryskunnat. Tosin Vakan levikkialueen kunnista hyötyjänä näyttää olevan vain Naantali, jonka väestö on kasvanut tasaisesti jo vuosikymmeniä.
Turun lähikunnista vuoden takaisesta ovat kasvaneet Naantalin lisäksi Raisio, Kaarina, Lieto ja Paimio. Yksi yhdistävä tekijä näissä kunnissa on Turun seudun joukkoliikenne Föli. Föli-kunnista väestönkehitys laski vuoden takaisesta vain Ruskolla (-21), mutta Ruskonkin väkiluku ehti kasvaa tasaisesti parinkymmenen vuoden ajan vuoteen 2024 asti. 6000 asukkaan rajan Fölin perustajakuntiin kuuluva Rusko ylitti vuonna 2014, jolloin myös Fölin liikennöinti käynnistyi.
Sattumaa tai ei, mutta tilastot näyttävät Föli-kuntien onnistuneen kasvattamaan väkilukuaan, kun taas Föliin kuulumattomissa kunnissa kehitys on ollut toisenlainen. Vuodesta 2014 väkiluku on kasvanut kaikissa Föli-kunnissa ja laskenut Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa. Paimio liittyi Föliin vuonna 2024 ja väkiluku on sielläkin jatkanut tasaista kasvuaan.
Turun ympäryskunnat näyttävätkin jakautuvan sen suhteen, miten sujuvaa pendelöinti kodin ja työpaikan välillä on. Turkuun on Paimiosta ja Mynämäestä lähes yhtä pitkä matka, mutta vain toisesta työssäkäynti onnistuu Fölin joukkoliikennettä käyttäen.
Työmatkaliikenteen sujuvoitumisen lisäksi Föli tuo myös Turun harrastus- ja kulttuuritoiminnat paremmin saavutettaviksi. Paimiosta Turkuun tai toisinpäin kulkeminen onnistuu julkisilla yön pikkutunneille asti, mutta Maskuun, Nousiaisiin tai Mynämäkeen matkaavan kulttuuririennot Turussa päättyvät viimeistään kymmeneltä, jos mielii matkustaa joukkoliikenteellä.
Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten nykyinen liikennöintisopimus päättyy ensi kesänä ja uudessa sopimuksessa vuorovälit Turkuun vähenevät entisestään. Miten käy väestönkehityksen?
Jesse Ranta