Jos työn­te­ki­jä sat­tuu pi­tä­mään yli­mää­räi­sis­tä va­paa­päi­vis­tä, niin tänä vuon­na jou­lu osuu so­pi­vaan ai­kaan kes­kel­le viik­koa. Jou­lu­aat­to on tiis­tai­na, jou­lu­päi­vä kes­ki­viik­ko­na ja jat­keek­si vie­lä ta­pa­nin­päi­vä tors­tai­na.

Nämä päi­vät tar­koit­ta­vat mo­nil­le paus­sia nor­maa­lis­ta ar­ki­viik­ko­ru­tii­nis­ta. Kun ar­va­ten­kin mo­net jem­maa­vat jou­lu­viik­koon pi­tä­mät­tö­miä va­pai­ta, niin lop­pu­vuo­teen muo­dos­tuu ikään kuin yli­mää­räi­nen lo­ma­viik­ko. Uu­si vuo­si kat­kai­see nor­mi­ryt­min myös seu­raa­val­la vii­kol­la.

Jou­lu ei ole kui­ten­kaan kai­kil­la aloil­la va­paa-ai­kaa. Täs­sä Vak­ka-Suo­men Sa­no­mien jou­lu­leh­des­sä ke­vääl­lä elä­köi­ty­vä Mas­kun seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ra Jou­ko Hent­ti­nen ker­too, mil­lai­sia työ­kii­rei­tä pa­peil­la on yh­te­nä vuo­den odo­te­tuim­mis­ta py­his­tä. Jot­kut voi­vat kau­his­tel­la pap­pien jou­luis­ta työ­taak­kaa, mut­ta Hent­ti­nen hie­man top­puut­te­lee: kyl­lä myös pap­pi eh­tii viet­tää omaa jou­lua.

Jou­lu on kui­ten­kin seu­ra­kun­nis­sa tär­ke­ää ai­kaa. Jou­lun kris­til­li­sen sa­no­man le­vit­tä­mis­tä avit­taa se, et­tä yhä kan­sa löy­tää jou­lui­sin kirk­koon ta­val­lis­ta run­sas­lu­kui­sem­min. Voi ol­la, et­tä jou­lu on mo­nel­le vuo­des­sa se ai­noa ajan­koh­ta, kun kirk­koon tu­lee läh­det­tyä. Pit­käs­tä pe­rin­tees­tä ha­lu­taan pi­tää kiin­ni, vaik­kei seu­ra­kun­tien tar­jon­ta muu­ten vält­tä­mät­tä kiin­nos­tai­si­kaan. Jou­lus­sa tai­taa ol­la edel­leen sel­lais­ta tai­kaa, joka hou­kut­te­lee muun to­hi­nan kes­kel­lä het­kek­si hil­jen­ty­mään seu­ra­kun­tien jou­lu­ta­pah­tu­miin.

Rau­hoit­tu­mi­nen on ken­ties pai­kal­laan, sil­lä jou­lu saat­taa ol­la myös stres­saa­va ai­kaa. Lap­sil­le jou­lu tar­koit­taa suur­ta odo­tus­ta, mut­ta toi­si­naan tun­tuu sil­tä, et­tä jou­lu­hys­te­ria me­nee öve­rik­si. Las­ten pa­ket­ti­pal­jou­des­sa kai­kis­ta lah­jois­ta ei vält­tä­mät­tä osa­ta iloi­ta.

Toki lap­set tar­vit­se­vat jou­lu­na lah­jo­ja, mut­ta koh­tuus täy­tyi­si pi­tää mie­les­sä. Ru­jol­ta tun­tuu mah­dol­li­nen to­si­ta­ri­na, jon­ka mu­kaan uh­mai­äs­sä ol­lut kiu­kut­te­le­va lap­su­kai­nen sai jou­lu­na pel­käs­tään pa­ke­til­li­sen ri­su­ja.

Mo­nil­la jou­lu on läm­min­hen­kis­tä laa­tu­ai­kaa lä­heis­ten pa­ris­sa. Jou­lun vie­tos­sa on myös toi­nen puo­li: va­li­tet­ta­val­la ta­val­la pit­kät py­hät tar­jo­a­vat ti­lai­suu­den myös per­heen ja su­vun kär­hä­möi­den kär­jis­ty­mi­seen. Jou­lu on ai­kaa, jol­loin kes­ki­näi­nen ajan­viet­to joh­taa ikä­vään piik­kiin per­he­vä­ki­val­ta­ti­las­tois­sa.

Yk­si jou­lun kos­ket­ta­vim­mas­ta het­kis­tä saat­taa ol­la pii­pah­dus hau­taus­maal­la. Kynt­ti­löi­den lois­te edes­men­nei­den lä­heis­ten hau­doil­la vie eh­kä to­vik­si aja­tuk­set jou­lu­kii­reis­tä. Hau­taus­maan rau­hal­li­ses­sa jou­lu­tun­nel­mas­sa on hyvä lä­het­tää ter­vei­set sin­ne jon­ne­kin.

Vesa Pent­ti­lä