Vii­me vii­kol­la kak­si hy­vää ikään en­nät­tä­nyt­tä her­raa esit­te­li leh­des­sä in­nos­tuk­sen­sa ai­hei­ta (VSS 21.10.). Toi­nen on vaa­li­nut su­kun­sa pe­rin­nök­si jät­tä­miä esi­nei­tä ja koon­nut niis­tä laa­jan ko­ti­mu­se­on As­kais­ten Lem­poi­siin.

Toi­nen in­nos­tui bi­o­hii­le­tyk­ses­tä osal­lis­tu­es­saan Le­mus­sa jär­jes­tet­tyyn bi­o­hii­le­tys­työ­pa­jaan, ja vi­rit­te­li nyt uu­del­leen omas­sa pi­ha­pii­ris­sään pait­si bi­o­hii­le­tys­tä, myös ter­van­polt­toa tyn­ny­ris­sä.

Lem­poi­sis­sa Teu­vo Lai­neen ti­lal­la ei mi­tään ole myy­ty, vaih­det­tu tai vis­kat­tu pois sil­loin, kun uu­sia käyt­tö­e­si­nei­tä on han­kit­tu van­ho­ja kor­vaa­maan. Kos­ka näin on toi­mit­tu mo­nen su­ku­pol­ven ajan, säi­ly­nyt esi­neis­tö kat­taa pit­käl­tä ajal­ta maa­ti­lal­la elä­mi­sen koko kir­jon.

Si­le­äk­si käy­te­tyt työ­ka­lun var­ret ja käm­me­neen so­pi­vat kan­nun kah­vat ker­to­vat mui­nai­sis­ta käyt­tä­jis­tään, mut­ta niin te­kee myös esi­nei­den ym­pä­ril­le jää­vä tila. Van­ho­jen sän­ky­jen pää­dyt ovat pit­käl­le ny­kyih­mi­sel­le lii­an lä­hel­lä toi­si­aan. Suo, kuok­ka ja Jus­si -mal­lis­ten kuok­kien var­ret ovat vää­rät ja käy­rät jo­kai­nen eri suun­taan. Ne teh­tiin kul­le­kin työ­mie­hel­le täs­mäl­leen so­pi­vik­si ruu­miin­ra­ken­tees­ta ja is­kun lii­ke­kaa­res­ta riip­pu­en.

Esi­nei­tä on kor­jat­tu na­han­pa­loin, puu­pai­koin ja li­sä­nau­lauk­sin. Mi­kään esi­ne ei ole vail­la jär­ke­vää tar­koi­tus­ta.

Bi­o­hii­le­tys­tä ja ter­van­polt­toa vi­ri­tel­lyt uu­si­kau­pun­ki­lai­nen Klaus Peur­la tah­too jät­tää jäl­keen­sä myös jo­tain muu­ta. Pit­kän luo­mu­vil­je­lyn jäl­keen hä­nen ti­luk­sien­sa maa on jo val­miik­si hy­väs­sä kun­nos­sa, mut­ta vil­je­li­jä­nu­ran­sa hän tah­too lo­pet­taa sii­hen, et­tä se on to­del­la huip­pu­kun­nos­sa.

Sen hän saa­vut­taa käyt­tä­mäl­lä maan­pa­ran­nuk­sek­si it­se teh­tyä bi­o­hiil­tä. Bi­o­hii­li pa­ran­taa maan ra­ken­net­ta ja si­too ra­vin­tei­ta, mut­ta se si­too myös hii­li­di­ok­si­dia pois il­ma­ke­häs­tä. Sik­si ti­lal­la ei enää näh­dä ri­su­kok­ko­ja, jois­sa puu roi­hu­aa sa­vu­na il­maan.

Asen­ne on sama kuin van­ha neu­vo yh­tei­siä har­ras­tus- ja mui­ta ti­lo­ja käyt­tä­väl­le: Jätä ne ai­na siis­tim­pään, pa­rem­paan kun­toon kuin mis­sä ne oli­vat en­nen si­nua.

Mikä et­tei vii­saus so­pi­si laa­jen­net­ta­vak­si vaik­ka koko pal­lol­le.

Saa­ra Huo­vi­nen