Suo­men tur­val­li­suus no­jaa vah­vas­ti pe­las­tus­toi­men toi­min­taan ja eten­kin har­vaan asu­tuil­la alu­eil­la so­pi­mus­pa­lo­kun­nat ovat elin­tär­kei­tä. Ne ei­vät ole pelk­kä li­sä­re­surs­si, vaan ne ovat mo­nin pai­koin koko jär­jes­tel­män ydin.

Sik­si on ää­rim­mäi­sen huo­les­tut­ta­vaa, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ta­lous­pai­neis­sa näi­tä pa­lo­kun­tia ol­laan lait­ta­mas­sa leik­kaus­lis­tal­le. Tämä ei ole vain ly­hyt­nä­köis­tä, vaan myös suo­ras­taan vaa­ral­lis­ta.

So­pi­mus­pa­lo­kun­nat muo­dos­ta­vat pe­las­tus­toi­men sel­kä­ran­gan, eri­tyi­ses­ti kau­pun­kien ul­ko­puo­lel­la, jos­sa mat­kat ovat pit­kiä ja apu ei ole muu­ta­man mi­nuu­tin pääs­sä. Hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den sel­vi­tyk­set ker­to­vat ka­rua kiel­tä: yli puo­let alu­eis­ta kamp­pai­lee riit­tä­mät­tö­män so­pi­mus­hen­ki­lös­tön kans­sa. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, et­tä hä­tä­ti­lan­tees­sa apu voi vii­väs­tyä koh­ta­lok­kaas­ti. Re­surs­sit ei­vät yk­sin­ker­tai­ses­ti rii­tä vas­taa­maan pal­ve­lu­tar­pee­seen. Ti­lan­ne pa­he­nee, el­lei sii­hen puu­tu­ta.

Har­vaan asu­tuil­le alu­eil­le ti­lan­ne on kriit­ti­nen. Vä­es­tö vä­he­nee ja sa­mal­la vä­he­ne­vät myös va­paa­eh­toi­set so­pi­mus­pa­lo­kun­ta­lai­set, jot­ka omal­la ajal­laan ja pa­nok­sel­laan pi­tä­vät pe­las­tus­pal­ve­lu­ja yl­lä. Täs­sä koh­taa tar­vit­tai­siin ki­pe­äs­ti pää­toi­mi­sia pe­las­ta­jia tu­ke­maan va­paa­eh­toi­sia, mut­ta hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den huo­non ra­ha­ti­lan­teen ta­kia sei­nä nou­see pys­tyyn. So­pi­mus­pa­lo­kun­tien toi­min­nan heik­ke­ne­mi­nen tar­koit­taa sitä, et­tä kan­sa­lais­ten tur­val­li­suus vaa­ran­tuu, kun apu ei saa­vu pai­kal­le ajois­sa.

Eri­tyi­sen nu­rin­ku­ris­ta on se, et­tä sääs­tö­jä yri­te­tään hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la löy­tää lak­kaut­ta­mal­la so­pi­mus­pa­lo­kun­tia. Tämä ei ole to­del­lis­ta sääs­tä­mis­tä, vaan se mak­saa pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä enem­män. Va­paa­eh­tois­työ­hön no­jaa­vat pa­lo­kun­nat tar­jo­a­vat val­ta­van kus­tan­nus­te­hok­kuu­den, jota ei kor­va­ta muu­ta­mien kym­me­nien­tu­han­sien eu­ro­jen sääs­töil­lä.

So­pi­mus­pa­lo­kun­tien mer­ki­tys ei ole jää­nyt huo­maa­mat­ta val­ti­on­hal­lin­nos­sa. Hal­li­tuk­sen oh­jel­mas­sa ne on tun­nus­tet­tu pe­las­tus­toi­men ki­vi­ja­lak­si. Si­sä­mi­nis­te­ri­ön pe­las­tus­toi­men stra­te­gia vuo­sil­le 2023–2026 al­le­vii­vaa nii­den roo­lia. Nyt on tär­ke­ää, et­tä nämä hie­not kir­jauk­set ei­vät jää pel­kik­si sa­noik­si, vaan muut­tu­vat konk­reet­ti­sik­si toi­mik­si, joil­la var­mis­te­taan so­pi­mus­pa­lo­kun­tien tu­le­vai­suus.

Tur­val­li­suus ei ole luk­sus­ta, jos­ta voi lei­ka­ta ta­lou­den hei­ken­ty­es­sä. Se on yh­teis­kun­nan pe­rus­pi­la­ri. So­pi­mus­pa­lo­kun­nat ovat tä­män pi­la­rin olen­nai­nen osa ja nii­den tu­ke­mi­nen on koko maan etu. Nyt tar­vi­taan po­liit­tis­ta roh­keut­ta ja vii­saut­ta tur­va­ta pe­las­tus­toi­men re­surs­sit, jot­ta voim­me var­mis­taa, et­tä apu saa­puu sil­loin, kun sitä ki­peim­min tar­vi­taan.

Pau­la Wer­ning

Kan­sa­ne­dus­ta­ja (sd.)

Suo­men So­pi­mus­pa­lo­kun­tien Lii­ton hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja