Venäjän törkeä hyökkäys Ukrainaan avasi meille silmät. On liittouduttava. Olemme merkittävässä roolissa Natossa, koska meillä on suuri armeija, joka on myös hyvin koulutettu ja varustettu.
Parannamme suorituskykyämme koko ajan, vaikka se maksaa paljon, mutta se on tehtävä. Maailmassa on arvaamatonta kehitystä, johon on valmistauduttava hetkeäkään hukkaamatta. Ukrainan sota, sota Lähi-idässä ja Kiinan tulevat toimet Aasiassa asettavat maailman ja meidät aivan uusien haasteiden eteen. Tilanteen kehitystä Etelä-Kiinan Meren alueella pidän vakavimpana maailman ja etenkin Euroopan kannalta.
Suomi elää ulkomaankaupalla. Venäjän toimet muuttivat totaalisesti asemaamme. Itäraja on kiinni ja se pysyy ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Tämä kauppasuuntamme on suljettu Aasiaan asti. Venäjä tekee hybridioperaatioita Suomessa ja Suomea vastaan.
Siviiliyhteiskunnan varautumista on kehitettävä heti. Olemme täällä ”saaressa” Euroopan koillisnurkassa. Helsinki-Vantaa on kiinni Aasian lennoilta, koska Venäjän yli ei voida lentää. Ulkomaankaupan merikontit on tuotava tyhjinä Keski-Euroopasta satamiimme, koska Venäjälle ei mene lännestä rahtia.
Jotta kauppamme ja toimintamme olisi Brysselissä kiinnostavaa, meidän on kyettävä tehostamaan toimintaamme. Emme voi jäädä rannalle ruikuttamaan, vaan on tartuttava härkää sarvista. On tehtävä ratkaisuja, joilla turvataan pääsymme Eurooppaan kaikissa tilanteissa.
Meidän on rakennettava EU:n tulella yhteydet niin, ettei mahdollinen sota Itämerellä estä ulkomaankauppaamme, josta me elämme. On rakennettava yhteys Turusta Tukholmaan niin, että ulkomaankaupan tuotteet pääsevät kaikissa tilanteissa Rotterdamiin ja sieltä tuleva takaisin. Miksi Rotterdamiin? Siksi, etteivät isot valtamerialukset pysähdy pelkästään vientimme takia satamiin.
Kun rakennamme yhteyden Tukholmaan, saamme Tukholman metropolialueen sekä Suomen puolella Turun, Helsingin ja Tampereen alueet integroitua teollisuuden, kaupan ja koulutuksen sekä työvoiman yhteisalueeksi.
On syytä lopettaa henkilöliikenteestä keskustelu käsiteltäessä Tunnin junaa. Kaupallemme sillä on suurempi merkitys ja tarve. Me tarvitsemme joka päivä 20–24 tavarajunaa ulkomaankaupan kuljetuksiin. Tulevat kontit on saatava joka tilanteessa pääkaupungin seudulle, koska siellä ovat kaupan suuret logistiikkakeskukset, josta tavarat jaetaan muualle maahan.
Ulkomaankuljetusten tarve kasvaa, koska EU on määrittänyt, että meillä on oltava joka maassa omaa akkutuotantoa muutaman vuoden kuluessa. Tuotannossa tarvittavia metalleja löytyy Euroopassa pääosin vain Suomesta ja Ruotsista.
Miksi emme vie tavaroitamme Jäämerelle tai Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan? Koillisväylä ei ole turvallinen sään eikä Venäjän vaikutusten takia. Vientimme on saatava suureen valtamerisatamaan ja Rotterdam taitaa olla paras vaihtoehto.
Jos rakennamme yhteyden meidän ”tyhjästä” Pohjolasta Ruotsin vastaavaan, jäämme vaille koulutuksen, jo olevan teollisuuden, osaamisen ja työvoiman olemassa olevaa vaihtoehtoa. Miettikäämme vain, kuinka monta yliopistoa ja korkeakoulua on esitetyssä vaihtoehdossa molemmin puolin lahtea valmiina yhteistyöhön. On valmista huipputeknologiaa ja osaamista.
Nyt on unohdettava siltarumpupolitiikka, jos aiomme selvitä. Katse on luotava pitkälle tulevaan. Sotilaallisen tarpeen yhteydet voidaan turvata Perämeren ympäri.
Mauri Ikonen
Masku