Vakan pääkirjoituksessa (25.9.) pohdittiin väestökehityksen ja Turun seudullisen joukkoliikenteen korrelaatiota. Masku, Mynämäki ja Nousiainen ovat jo pitkään muodostaneet Turun seutukunnassa väestökehityksen häviäjien kolmikon.
Joukkoliikenteen ja väestökadon suora yhdistäminen on kuitenkin ehkä liian yksinkertainen yleistys. Föliin liittymistä kuntakolmikon tulisi toki yhteisvoimin suunnitella, jahka kuntien talous sen mahdollistaa.
Epäilen kuitenkin, että kolmen euron bussikyytejä suurempi syy kuntien väestökehitykseen on muita seudun kuntia kireämpi verotus. Turun seutukuntaan kuuluvista kunnista nämä kolme naapuria muodostavat entisen soteyhtymänsä sijaan nykyisin veroakselin.
Mynämäki ja Nousiainen (9,10 %) jakavat Turun seudulla raskaimman verottajan kärkipaikan, ja takavuosien veroparatiisi Masku (8,50 %) on kiivennyt naapuriensa vanavedessä jo pronssipallille.
Maskussa väestönkasvu oli voimakkainta vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin kuntaverotus oli Maskussa kaksi prosenttiyksikköä matalampi kuin Turussa. Nyt tilanne on päinvastainen. Masku verottaa jo liki puolitoista prosenttiyksikköä ankarammin kuin Turku (7,10 %). Maskun naapurissa aurinkoisen Naantalin houkuttelevuutta lisää myös seudun edullisin veroprosentti, 6,40 %.
Raju kiinteistöverojen korotus on lisäksi omiaan vaikuttamaan kielteisesti jo asuntokauppoihinkin.
Viime vuosina monissa kunnissa on yritetty veronkorotusten lisäksi tasapainottaa taloutta erilaisilla ohjelmilla ulkopuolisten konsulttien hätäapuun tukeutuen. Olisiko kuitenkin niin, että maalaisjärki olisi kätevin ja pätevin konsultti?
Hinta-laatusuhde on merkittävä päätösperuste kotitalouksien pienemmissäkin hankinnoissa. Miksi näin ei olisi myös uutta kotikuntaa valittaessa?
Aki Simola (kok.)
kunnanvaltuutettu, Masku