PiPu
Me, jotka pukeudumme oranssiin, vihreään, ruskeaan ja keltaiseen, osaamme muistaa kesän lämmön keskellä talvea.
Meillä on lämmin sydän, iloinen mieli ja hauskat sukat jalassa. Ei kannata käyttää tylsiä sukkia, tiskirättiä, hammasharjaa eikä kyniä. Ei mitään synkkää silmien eteen. Mustaa, harmaata ja valkoista löytyy riittävästi ikkunan takaa.
Me syömme kera mustikoiden mansikkajogurttia ja muistamme miltä kesä maistuu. Me juomme hunajavettä ja olemme kuin mehiläiset kukissa. Meillä veri kiertää.
Me erotumme, me kuulumme, meidät muistetaan. Me nauramme pimeydelle, pakkaselle, tuulelle ja tuiskulle.
Ottakaa te, jotka kuljette mustissa vaatteissa kylmiä luitanne peittäen synkin aatoksin meistä mallia. Uskaltakaa ottaa riski, että joku hymähtää teille, pitää itseään parempana, arvostaa mustaa ja kankeutta. Ei katso silmiin, ei hymyile.
Ottakaa mallia meistä, kun laskemme lasten lailla mäkeä värikkäät huivit heiluen.
Me emme huku pimeyteen, meidän yli ei ajeta. Me heijastamme valoa kaikille.
Emme näytä siltä kuin kulkisimme hautajaisista hautajaisiin.
Me muistamme juhannuksen. Meidät muistetaan.
PiPu