Tämän vuoden osallistavan budjetoinnin toteutus kunnissa etenee (VSS 13.3. Pääkirjoitus: Kuntalaisten ideat esille).
Onpa harmi, etteivät vehmaalaiset päässeet osallistumaan ja vaikuttamaan määrärahan käytön valintaan eli äänestämään mieluisinta vaihtoehtoa kuntalaisten ehdotuksista valituista toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista.
Vuonna 2024 kuntalaiset pääsivät kuin pääsivätkin osallistumaan ja äänestämään. Viime vuoden osalta menettely on jäänyt epäselväksi.
Kunnanhallituksen 16.2. käsittelyn esittelytekstin mukaan mm. ”Osallistavan budjetoinnin tarkoituksena kunnassa on lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia omien ideoiden ja tarpeiden pohjalta, vahvistaa yhteisöllisyyttä erilaisten ryhmien yhteistyön kautta sekä lisätä luottamusta kuntaan ja sen päätöksenteon läpinäkyvyyteen.”
Tekstin mukaan osallistavassa budjetoinnissa kuntalaiset esittivät laajan joukon konkreettisia kehittämisideoita. Kuntalaisten ehdotukset on käsittelyyn ryhmitelty, mutta ehdotusten määrää ei mainita, eikä asian liite, ilmeisesti ehdotuksista, ole verkossa luettavissa.
Kuntalaisia varmasti kiinnostaisi nähdä kaikki päätöksen pohjana olleet kuntalaisten ehdotukset.
Sen sijaan, että kunnanhallitus olisi valinnut toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot kuntalaisten äänestykseen, niin se valitsikin suoraan toteutettavan kohteen.
Periaate kuntalaisten osallistamisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa päätöksentekoon jäi puolitiehen.
Osallistaminen on osallisena Vehmaalla toisessakin varojen käyttöä koskevassa asiassa.
Kunnan vanhusten hyvinvointiin ynnä muuhun. saamien lahjoitusvarojen osalta kunnanhallitus päätti 10/2022 valita ikäihmisten hyvinvointiryhmän, joka hoitaa asian jatkovalmistelua osallistavan budjetoinnin avulla. Kohderyhmän osallistaminen ei kuitenkaan ole toteutunut vielä kertaakaan, vaikka kyseessä siis lahjoitusvarojen käyttö.
Kunnanhallitus on jälleen 9.3.2026 käsittelyt lahjoitusvarojen käyttöä ja siirtänyt toimivaltaa viranhaltijoille.
Esittelyn mukaan lahjoitusvarojen käytön suunnittelussa on tarkoituksenmukaista myös osallistaa ikäihmisiä ja heidän omaisiaan. Lahjoitusvarojen käytön suunnittelussa kuullaan ikäihmisiä vähintään kerran vuodessa toteutettavalla kyselyllä tai muulla tarkoituksenmukaisella osallistamismenetelmällä.
Kun kohderyhmän osallistaminen on noin 3,5 vuoden aikana jo toiseen kertaan päätetty toiminnan suunnittelun perustaksi, niin toivottavasti osallistavan budjetoinnin periaate nyt toteutuu sutjakkaasti, ensimmäisen kerran, tämän vuoden toiminnan osalta, ettei osallistaminen jää taas vain kirjaukseksi pöytäkirjaan.
Toki ikäihmiset toivovat muutakin kuin hyvin toimivia terveyspalveluja. Mielen ja kropan virkistykseen vaihtoehtoja löytyy ja, kun kyseessä on kunnan vastaanottamat lahjoitusvarat, niin näidenkään toiveiden toteutus koko kohderyhmälle suunnattuna ei rasita kunnan taloutta.
Toteutuupa osallistamisen käyttökohde verovaroista tai lahjoitusvaroista, niin olisi kohtuullista, että kohderyhmät voisivat vuosittain aidosti osallistua varojen käytön suunnitteluun ja vaikuttamaan päätöksentekoon.
Toiminnan toteutus vastuuhenkilöiltä sujuu ketterästi, kun käyttökohteet on vuosittain valittu.
Uudentalon Tuija
eläkeläinen, kuntalainen, veronmaksaja