Maa­seu­dun Tu­le­vai­suu­des­sa oli jut­tu­ja hii­li­nie­luis­ta ja -pääs­töis­tä, sekä to­dis­te­lu­ja mis­tä Suo­men ja Ruot­sin met­sien hii­li­nie­lu­jen erot joh­tu­vat. On­gel­mal­li­sin­ta asi­as­sa on se, et­tä meil­lä Suo­mes­sa on lii­an vä­hän to­del­li­siin tut­ki­muk­siin pe­rus­tu­vaa tie­toa. Maam­me vi­ral­li­nen tie­to pe­rus­tuu tie­to­ko­ne­las­kel­miin eli mal­lin­nuk­siin. Ruot­sis­sa tu­lok­set pe­rus­tu­vat enem­män pit­kä­ai­kai­siin mit­tau­sai­neis­toi­hin.

Maal­lik­ko­kin ym­mär­tää, et­tä olem­me hy­vin hei­koil­la jäil­lä vi­ral­lis­ten tut­ki­mus­tu­los­ten oi­keel­li­suu­des­sa Ruot­siin ver­rat­tu­na. Jos meil­lä pe­rus­tie­dot ovat vä­häi­set, niin ei pal­jon au­ta, vaik­ka kuin­ka hie­not mal­lin­nuk­set saa­tai­siin. Hel­pos­ti unoh­de­taan, et­tä mal­lin­nuk­set vai­kut­ta­vat myös tu­le­vai­suu­des­sa mak­sui­hin hii­li­pääs­töis­tä ja EU:lle an­net­ta­viin tie­toi­hin.

Jut­tu­ja lu­kies­sa tuli hy­vin ris­ti­rii­tai­nen olo. Mikä on mit­tauk­siin pe­rus­tu­vaa to­del­lis­ta tie­toa ja mikä ole­mat­to­miin poh­ja­tie­toi­hin pe­rus­tu­vaa tie­to­ko­ne­mal­lin­nus­ta?

Väi­tet­tiin, et­tä Suo­men suu­rem­mat pääs­töt pe­rus­tu­vat pää­sään­töi­ses­ti lii­an suu­riin hak­kuu­mää­riin ja oji­tet­tu­jen soi­den suu­reen mää­rään. Soi­den pääs­töt eriy­tyi­vät Suo­men ja Ruot­sin vä­lil­lä 2010-lu­vul­la ja Suo­men suot ovat pää­a­si­as­sa oji­tet­tu 60–70 -lu­vul­la. Eli mal­lin­nuk­sien mu­kaan noin nel­jän­kym­me­nen vuo­den pääs­tä oji­tuk­sis­ta suot ovat al­ka­neet tuot­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä Ruot­sia enem­män.

Luon­non­va­ra­kes­kus väit­tää, et­tä il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen on teh­nyt mer­kit­tä­vät muu­tok­set. MT:ssä ker­ro­taan, et­tä ko­ko­vuo­den kes­ki­läm­pö­ti­la Itä-Suo­men yli­o­pis­ton tut­ki­muk­sen mu­kaan on nous­sut 40-lu­vul­ta 2020 lu­vul­le 1,1–1,3 as­tet­ta. Läm­pö­ti­lan muu­tos on vä­hän heik­ko pe­rus­te oji­tuk­sis­ta nel­jän­kym­me­nen vuo­den pääs­tä ai­heu­tu­nei­siin muu­tok­siin tut­ki­mus­tu­lok­sis­sa.

MT:n ju­tus­sa soi­den en­nal­lis­ta­mis­ta on mai­nos­tet­tu mal­lin­nuk­sien mu­kaan eri­no­mai­se­na kei­no­na vä­hen­tää hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jä. Kui­ten­kin ju­tus­sa ker­ro­taan, et­tä suo­raa mit­taus­tie­toa en­nal­lis­tet­tu­jen soi­den kas­vi­huo­ne­pääs­töis­tä on yhä niu­kas­ti. To­del­li­suus on hy­vin lai­hal­la poh­jal­la täl­lai­sel­la tut­ki­muk­sel­la, vaik­ka in­for­ma­tii­vi­nen vai­ku­tus voi ol­la hy­vin­kin mer­kit­tä­vä.

Luon­non­va­ra­kes­kus ker­too, et­tä las­ken­nan vir­heis­tä ei ole ky­sy­mys. Ei var­maan ole­kaan, mut­ta jos poh­ja­tie­dot ovat ole­mat­to­man vä­häi­set, niin lop­pu­tu­los me­nee ar­vai­luk­si.

Väi­te, et­tä met­sien hak­kui­den vä­hen­tä­mi­nen vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti hii­li­nie­lui­hin, on myös kes­tä­mä­tön. Mi­tään tätä väi­tet­tä puol­ta­via pit­kä­ai­kai­sia mit­taus­tu­lok­sia ei ole, on ai­no­as­taan mal­lin­nuk­sia. Kun pu­hu­taan har­ven­nus­hak­kuis­ta, niin nii­tä on räs­tis­sä jo nyt val­ta­va mää­rä. Ei nii­tä pidä vä­hen­tää, vaan huo­mat­ta­vas­ti li­sä­tä. Il­mas­ton ja met­sän kas­vun kan­nal­ta tämä on vält­tä­mä­tön­tä.

Hak­kuu­auk­ko­jen il­mas­to­vai­ku­tuk­sia voi­si pa­ran­taa vaa­ti­mal­la nii­den uu­dis­ta­mi­sen no­peut­ta­mis­ta. Hak­kuu­auk­ko­jen muut­tu­mi­nen pääs­tö­läh­tees­tä hii­li­nie­luk­si ta­pah­tuu kui­ten­kin koh­tuul­li­sen no­pe­as­ti puun ko­ko­nai­si­kään näh­den. Met­sis­sä on eri-ikäis­tä kas­vus­toa koko ajan ja met­sää pi­tää kat­soa ko­ko­nai­suu­te­na, ei yk­sit­täi­se­nä hak­kuu­auk­ko­na.

En väi­tä, et­tä Ruot­sin pit­kän ai­ka­vä­lin mit­taus­tu­lok­set ovat oi­ke­at. Mut­ta yleen­sä mi­ta­tut tu­lok­set ovat kui­ten­kin oi­ke­am­mat, kuin vä­häi­sil­lä tut­ki­mus­tu­lok­sil­la teh­dyt tie­to­ko­ne­mal­lin­nuk­set. Voi myös hy­väl­lä syyl­lä ky­syä: Kun Suo­men tut­ki­muk­set pel­kis­ty­vät mit­taus­tu­los­ten si­jaan pit­käl­ti mal­lin­nuk­siin, kuin­ka pal­jon aa­te­maa­il­ma vai­kut­taa lop­pu­tu­lok­siin?

Pek­ka Heik­ki­lä

Uu­si­kau­pun­ki