Uusikaupunki valmistelee omille merialueilleen kalankasvatushanketta, jonka ympäristövaikutusten arviointi on käynnistymässä. Kaupunki aikoo hakea toimintaan tarvittavat luvat ja vuokrata alueet yrityksille. Me yhteismielipidettä valmistelevat saariston asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat toivomme, että kaupunki luopuu lupahakemuksen jättämisestä.
Kotimaisen kalan tuotannon lisääminen on ymmärrettävä tavoite. Kalankasvatus voi sopivassa ympäristössä olla perusteltua toimintaa. Ratkaisevaa on kuitenkin se, millaiseen mereen uusi kuormitus tuodaan ja mitä juuri tämä merialue kestää.
Uudenkaupungin merialuetta ovat pitkään kuormittaneet teollisuus, yhdyskuntien jätevedet sekä maataloudesta ja muualta valuma-alueelta tulevat ravinteet. Aiemman kuormituksen vaikutukset näkyvät edelleen. Pohjaan kertyneet ravinteet voivat hapen puuttuessa vapautua takaisin veteen ja ylläpitää rehevöitymistä.
Huolellamme on mitattava perusta. Elokuun 2026 tarkkailussa Janhuan pohjanläheisestä vedestä happi oli käytännössä loppunut ja Vähä-Seikomaalla sitä oli jäljellä hyvin vähän. Näissä oloissa lisäkuormitukseen liittyy riski, että happiongelmat pahenevat ja meren toipuminen vaikeutuu pitkäksi aikaa.
Kaupunki on itse tunnistanut suunnan, johon on kuljettava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2025 Uudenkaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelman. Sen mukaan lähivesien hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää vesistökuormituksen vähentämistä keskimäärin 27 prosenttia fosforin ja 55 prosenttia typen osalta. Ohjelma tavoittelee myös luonnon köyhtymisen pysäyttämistä.
Pidämme näitä tavoitteita oikeina. Siksi on vaikea hyväksyä, että sama kaupunki edistää omille vesialueilleen uutta ravinnekuormitusta. Kaupunki valitsee itse, millaista toimintaa se alueillaan edistää. Sen hyväksymän ympäristöohjelman pitää ohjata myös näitä ratkaisuja.
Meren hyväksi on jo tehty merkittäviä panostuksia. Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennuksen jälkeen mereen johdettu kuormitus on pienentynyt. Myös Yaran kipsialueelta tulevaa fosforikuormitusta on vähennetty. Näiden toimien hyötyjen pitäisi näkyä meren tilan paranemisena.
Saavutettuja päästövähennyksiä ei pidä käsitellä varantona uudelle kuormittavalle toiminnalle. Uusi kuormitus voi heikentää vähennyksillä saavutettua hyötyä ja hidastaa toipumista. Mielestämme kaupungin tehtävä on varmistaa, että kokonaiskuormitus vähenee ja meri saa mahdollisuuden toipua.
Kaupungin tehtävään kuuluu myös työpaikkojen ja elinkeinotoiminnan edistäminen. Tähän mennessä esitetyt talous- ja työllisyyshyödyt eivät kuitenkaan mielestämme ole oikeassa suhteessa merialueen tilaan ja lisäkuormituksen riskeihin. Hankkeen liikevaihto ei sellaisenaan kerro kaupungille jäävästä hyödystä. Mahdolliset pitkäaikaiset haitat jäisivät meriluonnon ja alueella elävien kannettaviksi.
Saariston asukkaille meri on jokapäiväinen elinympäristö. Sen tila vaikuttaa kalastukseen, vesillä liikkumiseen ja rannoilla vietettyyn aikaan. Elinvoimaisella meriluonnolla on myös arvo itsessään. Sen säilyminen koskee koko Uuttakaupunkia, jonka vetovoima ja maine rakentuvat osaltaan merellisyydelle.
Kaupungin esimerkki ulottuu tätä hanketta pidemmälle. Päästöjen vähentäminen vaatii yrityksiltä ja muilta toimijoilta rahaa sekä pitkäjänteistä työtä. Jos syntyy käsitys, että saavutetut vähennykset käytetään uuden kuormituksen mahdollistamiseen, halu rahoittaa seuraavia vapaaehtoisia parannuksia voi heiketä. Kaupungin omien tekojen pitäisi vahvistaa luottamusta siihen, että meren hyväksi tehty työ kannattaa.
Toivomme kaupungin luopuvan lupahakemuksesta ja keskittävän voimansa merialueen toipumisen edistämiseen. Se olisi johdonmukainen teko kaupungin omien ympäristötavoitteiden ja yhteisen meremme puolesta.
Yhteismielipiteen allekirjoittajien ydinryhmän puolesta
Tanja ja Erno Runola