Tulisipa meriimme totaalinen silakkakato. Että loppuisi kokonaan. EI kestäisi kauaa, kun kansa voivottelisi muistoissaan, kuinka hyvä kala oli silakka. Se on yhtä hyvä nytkin, kun 90 prosenttia silakkasaaliista jää käyttämättä ihmisravinnoksi. Mitä käsittämätöntä tuhlausta. Kun kotisaarellani silakka oli yksi yleisimmistä ruokakaloista, opin jo imeväisikäisenä puhaltamaan ruodot pois suupielestä kuin orava kävyn siemeniä. Väitetään, ettei kukaan määräänsä enempää yhtä lajia ruokaa jaksa syödä. Höpö höpö! Miten sitten peruna, leipä ja monet muut arkiset ruoat?
Olen saanut tietouteeni eräältä tuttavaltani, että hänen isänsä – insinööri, joka mökkeili Åvensaaressa, eli Ahvensaaressa - kirjoitti ylös yli tuhat silakkareseptiä. Tottakin vielä. Uskomaton insinöörityön taidonnäyte.
Tässä yksi suosikkiresepteistä paistettujen silakoiden nauttimiseen:
1/2–1 kg silakkafileitä. Muutkin pienet kalanfileet, kuten ahven, käy.
1/2 rkl suolaa
2 munaa
korppujauhoja
2 rkl vehnä- tai ruisjauhoja
voita
2 rkl ruokaöljyä
sinappia, hunajaa
Ota puhtaita silakkafileitä, pese ne ja kuivaa. Hiero vähäisellä hienolla merisuolalla ja anna viivähtää. Sivele reilusti vatkatulla munalla ja kierittele korppujauhon ja vehnäjauhon seoksessa (ruisjauhokin käy). Paista hissukseen voin ja ruokaöljyn seoksella. Öljy estää niin liian tummumisen. Siis hissuksen hissukseen paista kalat.
Lado ne laakealle vuoalle ja kaada käristettyä voita (pannulla hieman ruskistaen). Jos haluat hieman makua vielä, lisää vatkattuihin kananamuniin hieman sinappia ja hunajaa. Lopuksi päälle silputtua tilliä. Keitetyt perunat kruunaavat tuotoksesi.
Pentti-Oskari Kangas