Naan­ta­lin Sa­ta­ma Oy jul­kai­si tors­tai­na ta­ri­nal­li­sen his­to­rii­kin, jos­sa ku­va­taan kir­ja­vaa elä­mää sa­ta­mas­sa 1950-lu­vul­ta läh­tien, sa­ta­man­pi­don haa­vei­ta ja haas­tei­ta, on­nis­tu­mi­sia ja epä­on­nis­tu­mi­sia.

His­to­rii­kin on kir­joit­ta­nut naan­ta­li­lai­nen tie­to­kir­jai­li­ja An­ne Pent­ti.

– Olen iloi­nen ja yl­peä, et­tä olen saa­nut ke­rä­tä ko­ti­kau­pun­ki­ni hie­non ja me­nes­tyk­sek­kään sa­ta­man ta­ri­noi­ta tal­teen ja viet­tää mie­len­kiin­toi­sia ta­ri­noin­ti­tuo­ki­oi­ta lä­hes kol­men­kym­me­nen sa­ta­man toi­min­nas­sa mu­ka­na ol­lei­den hen­ki­löi­den kans­sa, Pent­ti sa­noo.

Naan­ta­lin sa­ta­man kaut­ta käy­tiin vilk­kaas­ti kaup­paa mui­den Itä­me­ren alu­een kau­pun­kien kans­sa jo kes­ki­a­jal­la. Kau­pal­li­nen te­ol­li­suus­sa­ta­ma Naan­ta­liin kui­ten­kin syn­tyi ja al­koi ke­hit­ty­mään toi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na ja sen jäl­keen.

Jat­ko­so­dan ai­ka­na et­sit­tiin paik­kaa Val­ti­on polt­to­ai­ne­va­ras­tol­le. Naan­ta­lin si­jain­ti to­det­tiin hy­väk­si ja ke­säl­lä 1944 aloi­tet­tiin Val­ti­on polt­to­ai­ne­va­ras­ton kal­li­o­suo­jan ra­ken­ta­mi­nen. Val­ti­on polt­to­ai­ne­va­ras­to yh­ti­öi­tet­tiin vuon­na 1948 ja sii­tä tuli Nes­te Oy.

Nes­teen öl­jyn­ja­los­ta­mon ja öl­jy­sa­ta­man ra­ken­ta­mi­sen käyn­nis­ty­mi­nen vuon­na 1957 aloit­ti suur­ten mit­to­jen sa­ta­ma­toi­min­nan.

Alu­eel­la oli­vat jo ai­kai­sem­min toi­mi­neet Oy Juu­ri­kas­so­ke­rin so­ke­ri­teh­das (nyk. Fin­n­feeds) ja Naan­ta­lin Saha Oy. Sa­ta­man alu­eil­le si­joit­tui­vat myös Val­ti­on vil­ja­va­ras­to (nyk. Suo­men Vil­ja­va), Imat­ran Voi­man voi­ma­lai­tos (nyk. Tu­run Seu­dun Ener­gi­an­tuo­tan­to) ja Mo­bil Oil (nyk. Ex­xon Mo­bil).

– Kau­pal­lis­ta suu­ren mit­ta­kaa­van sa­ta­ma­toi­min­taa on Naan­ta­lis­sa har­joi­tet­tu yli 65 vuo­den ajan ja nyt oli mie­les­täm­me hyvä het­ki lait­taa sa­ta­man ta­ri­nat tal­teen, sa­noo Naan­ta­lin Sa­ta­ma Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Pasi Haa­ra­la.

Sa­ta­man kaut­ta on har­joi­tet­tu myös mat­kus­ta­ja­lii­ken­net­tä. Lii­ken­ne Tuk­hol­maan al­koi vuon­na 1965, kun Sil­ja Li­nen M/S Hol­mia saa­pui Naan­ta­liin. Sil­ja Li­nen toi­mes­ta lii­ken­net­tä jat­ket­tiin vain vuo­den ver­ran.

Tä­män jäl­keen mat­kus­ta­ja­lii­ken­net­tä Naan­ta­lis­ta Ruot­siin jat­koi seu­raa­van kol­men­kym­me­nen vuo­den ajan Vi­king Line ai­na vuo­teen 1996 saak­ka kul­jet­ta­en näi­nä vuo­si­na yh­teen­sä yli 22 mil­joo­naa mat­kus­ta­jaa.

Maa­lis­kuus­sa 1967 Naan­ta­lin sa­ta­maan saa­pu­nut ruot­sa­lai­nen, 1930-lu­vul­la ra­ken­net­tu S/S Star­ke käyn­nis­ti en­sim­mäi­se­nä Suo­mes­sa ai­van uu­den lii­ken­ne­muo­don. Alus aloit­ti Suo­men ja Ruot­sin val­ti­on­rau­ta­tei­den vä­li­sen ju­na­laut­ta­lii­ken­teen Naan­ta­lis­ta Tuk­hol­maan. Ju­na­laut­ta­lii­ken­ne työl­lis­ti Naan­ta­lis­sa par­haim­mil­laan lä­hes sata hen­ki­löä ja lii­ken­net­tä jat­kui ai­na jou­lu­kuu­hun 1976 as­ti.

1980-lu­vul­la kon­sul­tit ja pai­kal­lis­po­lii­ti­kot ide­oi­vat sa­ta­man alu­eel­le ho­tel­li­tor­nia, la­si­pa­lat­siin si­joi­tet­tua tee­ma­puis­toa, he­vo­sur­hei­lu­kes­kus­ta ja Ku­pa­ri­vuo­ren si­sään ra­ken­net­ta­vaa ve­ne­sa­ta­maa ja me­ri­ak­vaa­ri­o­ta. Suo­men his­to­ri­an pa­hin ta­lousk­rii­si 1990-lu­vun tait­tees­sa ro­mut­ti suu­ret suun­ni­tel­mat.

Il­man lii­ken­net­tä sa­ta­ma ei kui­ten­kaan jää­nyt, sil­lä Fin­n­link-va­rus­ta­mo käyn­nis­ti vuon­na 1996 teh­dyn so­pi­muk­sen mu­kai­ses­ti Naan­ta­lin ja Ka­pel­ls­kä­rin vä­li­sen rah­ti­lii­ken­teen, joka toi sa­ta­mal­le ja sen myö­tä kau­pun­gil­le tu­lo­ja enem­män kuin Vi­king Line sen par­hai­na vuo­si­na.

Fin­n­link toi­mi al­ku­ai­koi­na Fin­n­li­nes -va­rus­ta­mon ty­tä­ryh­ti­ö­nä, jon­ka puo­les­taan ita­li­a­lai­nen Gri­mal­di Group hank­ki ko­ko­nai­suu­des­saan omis­tuk­seen­sa vuon­na 2016.

En­si vuon­na Fin­n­li­ne­sin Naan­ta­lin lin­jal­le tu­lee kak­si niin sa­not­tua Su­pers­tar-luo­kan ro­pax-alus­ta. Kum­mas­sa­kin yh­dis­te­tys­sä rah­ti- ja mat­kus­ta­ja­lai­vas­sa on ti­laa noin 300 re­kal­le, 200 hen­ki­lö­au­tol­le ja 1100 mat­kus­ta­jal­le. Lai­vat ovat 235 met­riä pit­kiä ja ne käyt­tä­vät hyö­dyk­seen ai­van uu­den­lais­ta tek­no­lo­gi­aa.

Suh­teel­li­sen pie­nel­lä alu­eel­la toi­mi­va sa­ta­ma on koko his­to­ri­an­sa ajan ol­lut ti­las­tol­li­ses­ti mo­nil­la mit­ta­reil­la kär­ki­si­joil­la suo­ma­lais­ten sa­ta­mien jou­kos­sa.

Naan­ta­lin sa­ta­mal­la on 65 vuo­den ai­ka­na ol­lut vii­si joh­ta­jaa, jois­ta kak­si työs­ken­te­lee edel­leen sa­ta­mas­sa: ope­ra­tii­vi­nen ja kau­pal­li­nen joh­ta­ja Yr­jö Vai­ni­a­la sekä toi­mi­tus­joh­ta­ja Pasi Haa­ra­la.