Harri Suomalainen
Vehmaan uuden historiateoksen tekstiosuuksista on valmiina kolme neljäsosaa. Aikataulu on venynyt, mikä johtuu lähinnä valtaisasta arkistomateriaalista, joka yllätti tutkijat.
– Me kävimme läpi paitsi kunnan arkiston niin myös Kansallisarkiston Turun toimipisteen materiaalin sekä eri yhdistysten arkistot. Lisäksi teimme useita haastatteluja. Töitä teetti erityisesti 1900-luku, joka materiaali on nyt siis ihan uutta, kertoo projektijohtaja Hanna-Maria Pellinen Oy Sigillum Ab:sta.
Syy, miksi kirjoitettua tekstiä on kasassa vain 75 prosenttia lopullisesta, piilee siinä, että yksi historiaprojektin tutkijoista, Sami Louekari nimitettiin Sarka-maatalousmuseon johtajaksi: upea juttu hänelle, valitettava historiateoksen etenemiselle.
– Loppuosa valmistuu vaikka yhteisvoimin. Tekstit valmistuvat keväällä. Taitto vie aikaa suunnilleen kuukauden ja painatus vie pari viikkoa. Teos valmistuu kesäksi, ja sen laajuus on noin 450 sivua, sanoo Pellinen.
Historiateoksen yhdeksän päälukua on jaettu kronologisesti: arkeologiaan pohjautuvasta esihistoriallisesta ajasta edetään keskiajan ja Vaasa-ajan kautta suurvalta-aikaan, jonka jälkeen käsitellään uudempaa aikaa 150, 100 ja 50 vuoden jaksoina.
– Esihistorian tutkimuksessa uutta tietoa on antanut dna-analyysien käyttöönotto Suomessa. Tätä uutta tutkimustietoa valotetaan teoksessa. Keskiajan kivikirkkojen ajoitukset ovat muuttuneet vuosituhannen vaihteessa, ja nämä muutokset koskevat myös Vehmaan Pyhän Margareetan kirkkoa, kertoo Pellinen.
Yleensä paikalliset kotiseutuharrastajat määrittävät oman kotikirkkonsa paljon vanhemmaksi kuin esimerkiksi kivikirkkoja tutkinut professori Markus Hiekkanen, joka on nuorentanut tuntuvasti muun muassa Taivassalon ja Kalannin kirkkoja.
Nykytutkimuksen mukaan Vehmaan kivikirkko on rakennettu vuosijaksolla 1425–1440, kun aiemmin puhuttiin vuodesta 1377.
– Teoksen nykyaikaa lähestyvien lukujen aineisto on puuttunut vanhasta Vehmaan historiasta. Tämä on siis ollut suurin syy siihen, että tutkimus on kestänyt oletettua kauemmin. Tarkan perustutkimuksen edellyttämän arkistomateriaalin ja aihetta käsittelevän kirjallisuuden läpikäynnin lisäksi on runsaan 100 vuoden ajalta kerätty paikallislehdistä Vehmaata koskevaa aineistoa, sanoo 1900-luvun osioon keskittynyt tutkija Heli Teittinen.
Myös Terhi Kivistö ja Sami Louekari kirjoittavat Vehmaan uusimman ajan historiasta.
1900-luku käsittää kunnallishallinnon historian ohella elinkeinorakenteen muutoksen, koululaitoksen kehityksen, liikenteen kehittymisen sekä kaupan ja palvelut.
Vehmaan sota-ajat ovat saaneet omat lukunsa ja niitä tarkastellaan sekä Vehmaalta palvelukseen astuneiden että kotirintaman näkökulmasta.
Omat lukunsa saavat niin ikään vapaa-ajanvietto ja monipuolinen kulttuuritoiminta kansallisestikin tunnettuine taiteilijoineen.
Hanna-Maria Pellisen mukaan teoksen kuvitusta on niin runsaasti, että sitä taittovaiheessa luultavasti joudutaan karsimaan.
– Ulkoasua on jo sen verran mietitty, että kansikuvaehdokas on tilattu ammattivalokuvaajalta. Joku on sen jo saattanut Vehmaan fb-ryhmän sivuilla nähdäkin, mutta julkaisulupaa sillä ei vielä ole.