Anoppilassa, pappilassa maaseudulla, jouluaaton rauhalliseen viettoon päästiin oman perheen kesken vasta kirkon aattohartauden jälkeen illan jo pimennyttyä. Jouluaatto oli pappilassa nimittäin yksi vuoden kiireisimmistä työpäivistä.
Anopin joulupöydän antimista mieleeni on jäänyt erityisesti perinteinen imelletty hämäläinen perunalaatikko, joka oikein hyvin onnistuessaan maistui pehmeästi toffeelle. Onneksi laatikon tekemisen taito on siirtynyt seuraavaan polveen.
Imelletyn perunalaatikon sijaan tässä kuitenkin kaksi nopeaa ja pidettyä leivontaohjetta anoppini reseptivihkosta.
Itse asiassa tämä ensimmäinen ohje on alkujaan oma löytöni 1980-luvun naistenlehdestä. Aikanaan olen tehnyt näitä keksejä usein, mutta myöhemmin ohje unohtui itseltäni, mutta anoppi jatkoi näiden leipomista edelleen. Hän tosin muokkasi ohjetta terveellisempään suuntaan vaihtamalla voin margariiniin ja vähentämällä sokerin määrää.
Keksit kokivat uuden tulemisensa, kun omat lapseni olivat pieniä. He tykästyivät näihin kekseihin niin paljon, että anoppini kirjoitti puolestaan ohjeen minulle kauniilla käsialallaan joulukortin taakse.
Hiljattain muistelimme näitä keksejä kälyni kanssa. Hän on valmistanut näitä keksejä anopilta saamallaan ohjeella jo vuosikymmenien ajan. Ensin hän teki näitä tyttäriensä kanssa ja nyt tyttärentyttärien kanssa.
Kauraneliöt
125 g voita sulatettuna
0,5 dl tummaa siirappia
1,5 dl sokeria
6 dl suuria kaurahiutaleita
2 rkl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
Sekoita sulatettuun voihin siirappi ja sokeri. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet sekaisin. Lisää kuivat aineet voiseokseen.
Päällystä uunipelti leivinpaperilla ja levitä seos tasaiseksi leivinpaperin päälle. Annoksesta tulee noin 3/4 pellillinen.
Paista 175 asteessa 12–15 minuuttia. Tarkkaile, että eivät pääse palamaan. Keksien paiston aikana askartele itsellesi "pahviviivoitin", jonka avulla pystyt leikkaamaan levyn noin 3x3 cm paloiksi heti kun otat pellin uunista.
Leikkaamisen jälkeen voit antaa levyn jäähtyä ennen kuin taitat palat leikkuuviivoja pitkin.
Pappilassa kävi aikanaan paljon vieraita, myös yllätysvieraita, kuten maaseudulla oli tapana. Niinpä pakastimessa pidettiin aina varalla jotain kahvin kanssa tarjottavaa.
Vironperän juhlakakku oli yksi anopin luottoresepteistä. Se on todella mehevä, helppo valmistaa ja vain paranee parin päivän odottelusta.
Alkuperäinen ohje on Kyllikki Virolaisen. Myöhemmin taikinaan on keksitty lorauttaa tujaus konjakkia tai calvadosta. Niin ei tehnyt Kyllikki, eikä kyllä anoppikaan.
Tänä jouluna perinteinen kahvikakku leivotaan tasapohjaiseen irtopohjavuokaan ja tuunataan uudeksi omenakompotin ja mascarponevaahdon avulla.
Vironperän juhlakakku
3 dl maitoa
3 dl sokeria
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl soodaa
2 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1,5 dl juoksevaa margariinia
1 dl omenasosetta
(3 rkl konjakkia tai calvadosta)
Sekoita kaikki aineet rivakasti yhteen. Vuoraa tasapohjainen irtopohjavuoka leivinpaperilla ja kaada taikina vuokaan. Paista 175 asteessa noin tunti.
Omenakompotti
6 omenaa
0,5 dl rusinoita
2 rkl sitruunamehua
2 rkl vettä
2 rkl sokeria
2 rkl fariinisokeria
4 tl vaniljasokeria
(3 rkl konjakkia tai calvadosta)
Kuori omenat ja lohko ne kattilaan. Lisää mukaan muut aineet, paitsi alkoholi. Keitä omenat napakan kypsiksi. Kun kompotti on jäähtynyt, sekoita mukaan halutessasi alkoholi.
Mascarponevaahto
2 dl kermaa
250 g mascarponea
1 rkl sokeria
Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja sekoita mukaan mascarpone. Mausta lusikallisella sokeria.
Kokoa kakku levittämällä omenakompottia ja mascarponevaahtoa kakun päälle.
Tiina Perähannu-Silvola