Sari Hon­ka­sa­lo

Mie­tois­ten maa­mies­seu­ran­ta­lo on suo­sit­tu ta­pah­tu­mien ja juh­lien pi­to­paik­ka. Nyt siel­tä löy­tyy myös hä­tä­ti­lan­tei­ta var­ten de­fib­ril­laat­to­ri. Sy­dä­nis­ku­rin maa­mies­seu­ran­ta­lol­le lah­joit­ti Li­ons Club Mie­toi­nen / Ul­ri­cat.

Klubi mak­saa sy­dä­nis­ku­ris­ta 1400 eu­roa ja Ar­ne Ri­ta­ri-sää­tiö lo­put 600 eu­roa.

Ul­ri­cat ovat ku­lu­va­na vuon­na lah­joit­ta­neet myös Tyk­sin las­tenp­sy­ki­at­ri­an osas­tol­le sekä Tyk­sin las­ten ja nuor­ten psy­ki­at­ri­an po­lik­li­ni­kal­le Rai­si­oon kum­paan­kin tu­han­nen eu­ron lah­joi­tuk­set.

Va­ro­ja klubi on ke­rän­nyt pää­ak­ti­vi­tee­tis­taan, maa­mies­seu­ran­ta­lol­la vuo­sit­tain jou­lu­kuun puo­les­sa vä­lis­sä pi­det­tä­vil­tä Hy­vän mie­len jou­lu­mark­ki­noil­ta.

– Olem­me iloi­sia sii­tä, et­tä olem­me pie­ne­nä yh­dis­tyk­se­nä pys­ty­neet täl­lai­siin lah­joi­tuk­siin, jois­ta toi­vot­ta­vas­ti on hyö­tyä mo­nil­le. Toi­vom­me tie­tys­ti, et­tä is­ku­ria ei tar­vit­tai­si, to­te­aa klu­bin pre­si­dent­ti Han­na Py­hä­ran­ta.

Sy­dä­nis­ku­rin luo­vu­tuk­sen yh­tey­des­sä maa­nan­tai­na pi­det­tiin myös kou­lu­tus­ti­lai­suus sen käy­tös­tä ja maal­lik­ko­el­vy­tyk­ses­tä.

– Ha­lu­am­me li­sä­tä roh­keut­ta, et­tä jo­kai­nen us­kal­tai­si aut­taa sii­nä ti­lan­tees­sa, kun ih­mi­nen sitä eni­ten tar­vit­see, roh­kai­see Me­ri­ke Ku­ja­nen Var­si­nais-Suo­men Sy­dän­pii­ris­tä.

Hän on tyy­ty­väi­nen sy­dä­nis­ku­rei­den kas­va­vaan mää­rään.

– Se pa­ran­taa el­vy­tet­tä­vän en­nus­tet­ta huo­mat­ta­vas­ti, jos sy­dä­nis­ku­ril­la saa­daan kään­net­tyä kam­mi­o­vä­ri­nä, ih­mi­sel­le vaa­ral­li­nen ryt­mi­häi­riö, ta­kai­sin si­nus­ryt­miin ja ha­pen­puu­tet­ta on mah­dol­li­sim­man ly­hy­en ajan.

Jos hen­ki­lö on tuu­per­tu­nee­na maa­han ei­kä he­rät­te­lyn, pu­hut­te­lun tai ra­vis­te­lun avul­la he­rää, on soi­tet­ta­va 112, pis­tet­tä­vä pu­he­lin kai­u­tin­toi­min­nol­le ja nou­da­tet­ta­va hä­tä­kes­kuk­sen an­ta­mia oh­jei­ta.

Jos pai­kal­la on mui­ta, hei­tä voi oh­jeis­taa ha­ke­maan sy­dä­nis­ku­rin.

Sy­dän­lii­ton yl­lä­pi­tä­mäl­tä defi.fi-si­vus­tol­ta löy­tää kaik­ki re­kis­te­röi­dyt sy­dä­nis­ku­rit. Ku­ja­nen ke­hot­taa­kin kaik­kia sy­dä­nis­ku­rin hank­ki­nei­ta re­kis­te­röi­mään lait­teen, jol­loin tie­to is­ku­ris­ta ja sen si­jain­nis­ta on kaik­kien saa­ta­vil­la.

Tie­to lä­him­mäs­tä is­ku­ris­ta löy­tyy myös pu­he­li­meen la­da­tus­ta 112-so­vel­luk­ses­ta Muut pal­ve­lut -koh­das­ta.

Merike Kujanen Varsinais-Suomen Sydänpiiristä opasti defibrillaattorin käyttöä opetuslaitteen avulla.

Sari Honkasalo

Jos hen­ki­lö ei hen­gi­tä, tär­kein­tä on aloit­taa pai­ne­lu­el­vy­tys: Pai­na kä­si­var­ret suo­ra­na rin­ta­las­taa 30 ker­taa koh­ti­suo­raan alas­päin. Sit­ten voi pu­hal­taa kak­si ker­taa, jos osaa tek­nii­kan, ja jat­kaa taas pai­ne­lua. Ny­kyi­sin maal­lik­ko­el­vy­tyk­ses­sä ko­ros­te­taan eri­tyi­ses­ti pai­ne­lu­el­vy­tyk­sen tär­keyt­tä.

– Ma­nu­aa­li­sel­la pump­pauk­sel­la saa­daan sy­dän pump­paa­maan ver­ta ai­voi­hin ja ai­vot ovat mah­dol­li­sim­man vä­hän ai­kaa ha­pet­to­mas­sa ti­las­sa.

Me­ri­ke Ku­ja­nen muis­tut­taa, et­tä kes­key­ty­mä­tön pai­ne­lu ve­ren­kier­ron yl­lä­pi­tä­mi­sek­si on ras­kas­ta, mut­ta se suo­jaa ai­vo­ja par­hai­ten sil­tä, et­tä ne ei­vät vau­ri­oi­du.

– Ase­ta käm­men­ty­vi kes­kel­le au­tet­ta­van rin­ta­las­taa, toi­nen käsi alem­man pääl­le. Oi­kea tah­ti on 100–120 ker­taa mi­nuu­tis­sa ja pai­ne­lu­sy­vyys 5–6 sent­tiä. An­na myös rin­ta­ke­hän pa­lau­tua pai­nal­lus­ten vä­lis­sä.

Moni pel­kää, osaa­ko teh­dä pai­ne­lun oi­kein. Ku­ja­sen mie­les­tä sii­nä­kin on pa­ras aja­tel­la roh­ke­as­ti niin, et­tä esi­mer­kik­si kyl­ki­luun mur­tu­mia voi tul­la, mut­ta ne ovat kaik­ki pie­nem­piä hait­to­ja kuin se, et­tä hen­ki­lö on elot­to­mas­sa ti­las­sa ja sy­dän ei toi­mi.

Sy­dä­nis­ku­reis­sa on ku­val­li­set oh­jeet, mut­ta lai­te myös opas­taa ää­neen heti, kun se lai­te­taan pääl­le.

Lii­ma­pin­nal­la va­rus­te­tut elekt­ro­dit ase­te­taan pal­jaal­le rin­ta­ke­häl­le niin, toi­nen oi­ke­al­le so­lis­luun ala­puo­lel­le rin­ta­ke­hän pääl­le ja toi­nen sy­dä­men ala­puo­lel­le kyl­keen. Tä­män jäl­keen lai­te al­kaa ana­ly­soi­da, on­ko kään­net­tä­vää kam­mi­o­vä­ri­nä­ryt­miä eli suo­sit­te­lee­ko lai­te is­kun an­ta­mis­ta.

– Täs­sä koh­taa aut­ta­ja ei voi teh­dä mi­tään vää­rin eli kone ei an­na is­kua, jos sitä ei tar­vi­ta.

Mi­kä­li kone sa­noo, et­tä is­kua suo­si­tel­laan, se käs­kee pai­na­maan lait­teen kes­kel­lä vilk­ku­vaa va­loa. Is­kun ai­ka­na po­ti­laa­seen ei saa kos­kea, jot­ta ei saa is­kua it­se­kin.

– Kun elekt­ro­dit on ker­ran lai­tet­tu, nii­tä ei enää ir­ro­te­ta. Elekt­ro­dien kes­kel­lä ole­va ras­ti on myös apu­na sii­hen, et­tä tie­tää mis­tä koh­das­ta pai­ne­lee. Osas­sa lait­tei­ta kone myös ker­too, pai­ne­lee­ko lii­an ko­vaa tai hil­jaa.

Me­ri­ke Ku­ja­nen muis­tut­taa, et­tä is­ku­riin on han­kit­ta­va uu­det elekt­ro­dit, kun nii­tä on ker­ran käy­tet­ty.

Elektrodit oikeille paikoilleen asetettuna. Keskellä rasti opastaa paineluelvytyksen oikeaa kohtaa.

Sari Honkasalo