Niko Huppunen luovutti palkinnon Elina Leinolle (vas.) ja Riitta Kantoselle.
Heidi Aaltonen
Naantalin Itsenäisyyspäivän juhlassa palkittiin Hyvinvoinnin edistäjä -palkinnolla Killin kehitysvammaisten Tuki ry. Vuonna 1969 perustettu kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheittensä yhteistyö-, tuki- ja etujärjestö järjestää toimintaa eri ikäisille vammaisille ja heidän omaisilleen.
Naantalin Itsenäisyyspäivän juhlassa palkittiin Hyvinvoinnin edistäjä -palkinnolla Killin kehitysvammaisten Tuki ry. Vuonna 1969 perustettu kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheittensä yhteistyö-, tuki- ja etujärjestö järjestää toimintaa eri ikäisille vammaisille ja heidän omaisilleen.
Yhdistyksen kautta kehitysvammaiset pääsevät osallistumaan sosiaalisiin ja terveyttä edistäviin tapahtumin ja toimintoihin kuten ulkoilutapahtumiin, juhlatilaisuuksiin ja viikoittain karaokeen. Yhdistys järjestää myös koulutuksia ja vertaistukitoimintaa kehitysvammaisten lasten perheille.
Hyvinvointilautakunnan puheenjohtajan Niko Huppusen ojentaman palkinnon vastaanottivat juhlassa yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Kantonen ja Elina Leino.
– Huomiointi osui hienosti valtakunnallisen kehitysvammaisten viikon yhteyteen, jonka teemana tänä vuonna on Voidaan hyvin. Tämä palkinto antaa myös hyvää potkua toimia edelleen tuen tarpeen ihmisten ja heidän läheistensä yhdenvertaisuuden, osallistumisen, kuulemisen – hyvän elämän eteen”, kiitti Kantonen.
Juhlapuheen piti Irmeli Myllymäki, joka siirtyi yhdeksän vuotta sitten Naantalin sivistysjohtajan paikalta Suomen Kuntaliittoon, jossa toimii nyt koulutusasioiden johtajana.
Hän muistutti koulutuksen olleen aina vahvasti kansallisen hyvinvoinnin ytimessä.
– Pienen kansan vahvuutena on, että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja väylä on aina avoin jatko-opintoihin. Näille periaatteille koulutusjärjestelmämme rakentuu ja niitä tulee jatkossakin vaalia.
Lasten ja nuorten sivistyksellisten oikeuksien toteuttajina kunnat ovat keskeisessä roolissa. Kuntien sivistyspalveluilla varmistetaan väestön osaaminen, mutta niillä on myös voimakas kytkös asukkaiden osallisuuteen ja hyvinvointiin.
Osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksilla on yhteys resilienssiin eli kykyyn sopeutua ja selviytyä vastoinkäymisistä ja muutoksista.
Yhteiskunnan kestävyyttä ovat koetelleet niin covid-pandemia kuin Ukrainan sota.
– Tällä hetkellä sotapuhe on tavallista, läntinen maailma hajallaan ja valtiot varustautuvat parhaansa mukaan erilaisiin uhkakuviin. Mietin usein, mitä veteraani-isäni ajattelisi maailmasta tällä hetkellä. Olisiko viime vuosien kehityskulku suuri pettymys miehelle, joka kirjoitti erään pohdintansa lopuksi näin: ”Sota on se huonoin ristiriitojen ratkaisu, minkä ihminen on keksinyt.”
Myllymäki listasi tulevaan varautumisessa tärkeäksi muun muassa huomion kiinnittämisen siihen, että kansalaisten hyvinvointi ja pahoinvointi eivät entisestään polarisoidu.
Paikallaan on myös pohtia sitä, miten aikuiset edesauttavat lasten ja nuorten tulevaisuususkon säilymistä.
– Nuoria tulee auttaa huomaamaan, että kovankin työn ja pinnistelyn jälkeen onnistumisen ilo on sitäkin suurempi. Kompleksinen maailma tarjoaa haasteita, mutta viesti on selkeä, kaikesta selvitään. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta tai nuorta koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle eikä kyydistä jättäminen ole inhimillisesti oikein.