Län­ti­sen Suo­men jär­vien ve­den­kor­keu­det jää­vät to­den­nä­köi­ses­ti en­si ke­sä­nä ta­val­lis­ta alem­mak­si, mi­kä­li lop­pu­ke­vääs­tä ja al­ku­ke­säs­tä ei tule ta­val­lis­ta run­saam­pia sa­tei­ta, en­na­koi Lou­nais-Suo­men Elin­voi­ma­kes­kus.

Lun­ta oli vii­me tal­ve­na al­le puo­let kes­ki­mää­räi­ses­tä lu­mi­mää­räs­tä ja ke­vät­tal­ven sa­de­mää­rät jäi­vät vä­häi­sik­si.

Jou­lu­kuun puo­li­vä­lis­tä läh­tien Län­ti­ses­sä Suo­mes­sa on sa­ta­nut pai­koin nel­jän kuu­kau­den ai­ka­na yh­teen­sä vain 50–60 mil­li­met­riä, mikä on en­nä­tyk­sel­li­sen al­hai­nen tal­vi­kuu­kau­sien sa­de­mää­rä yli 60-vuo­ti­sen seu­ran­ta­his­to­ri­an ai­ka­na. Myös ai­kai­nen su­la­mi­sen ajan­koh­ta ai­heut­taa li­sä­haas­tei­ta jär­vien ke­sä­ve­den­kor­keuk­sien saa­vut­ta­mi­ses­sa.

Ti­lan­ne on sama suu­res­sa osas­sa Suo­mea. Ran­ni­kon lä­hei­syy­des­sä Var­si­nais-Suo­mes­sa ja Sa­ta­kun­nas­sa ti­lan­ne on jon­kin ver­ran si­sä­maa­ta pa­rem­pi hie­man suu­rem­pien sa­de­mää­rien an­si­os­ta.

Var­si­nais-Suo­men vä­hä­jär­vis­ten ran­nik­ko­jo­kien vir­taa­mat ovat kui­ten­kin pie­ne­ne­mäs­sä ta­va­no­mai­sel­le ke­sä­ta­sol­le noin kuu­kaut­ta kes­ki­mää­räis­tä ai­kai­sem­min.

Jos ke­säs­tä­kin tu­lee vä­hä­sa­tei­nen, jär­vien ve­den­pin­nat las­ke­vat haih­tu­mi­sen seu­rauk­se­na edel­leen ja vä­hä­jär­vis­ten alu­ei­den pie­nem­mät joet voi­vat kui­vua ko­ko­naan. Kui­vuus voi li­säk­si ai­heut­taa kai­vo­jen kui­vu­mis­ta lop­pu­ke­säl­lä tai syk­syl­lä.

Ve­den ma­ta­luus jär­vil­lä voi hai­ta­ta ke­vät­ku­tuis­ten ka­lo­jen li­sään­ty­mis­tä, jos ve­de­na­lai­set kas­vil­li­suus­ran­nat jää­vät pie­nik­si tai ko­ko­naan kui­vik­si. Ve­de­na­lai­set tai pe­rä­ti tul­vi­vat kas­vil­li­suus­ran­nat ovat tär­kei­tä kutu- ja pien­poi­ka­sa­lu­ei­ta muun mu­as­sa hau­el­le, ah­ve­nel­le, sär­jel­le ja lah­nal­le.

Ve­den vä­hyys hei­ken­tää ve­sien ti­laa var­sin­kin pie­nis­sä ve­sis­töis­sä, kun ve­den vaih­tu­vuus on vä­häis­tä. Ma­ta­lien, tum­ma­ve­tis­ten jär­vien ja jo­kien vesi läm­pe­nee no­pe­as­ti sel­ke­äl­lä sääl­lä, mis­tä voi seu­ra­ta muun mu­as­sa run­sai­ta sini- ja li­ma­le­vä­e­siin­ty­miä.

Ve­den no­pe­an läm­pe­ne­mi­sen vuok­si jär­viin muo­dos­tuu läm­pö­ti­la­ker­ros­tu­nei­suus, min­kä seu­rauk­se­na ha­pen kul­keu­tu­mi­nen jär­vien sy­vän­tei­siin es­tyy ta­va­no­mais­ta ai­kai­sem­min. Sy­vän­teis­sä avo­ve­si­kau­den ai­kai­nen ha­pen­puu­te voi ke­hit­tyä ta­va­no­mais­ta suu­rem­mak­si ja laa­ja-alai­sem­mak­si.