Joulun alla julkaistu tilasto marraskuun työttömyystilanteesta ei ole mukavaa luettavaa. Tilanne on samankaltainen Varsinais-Suomessa ja koko maassa: työttömyyslukemat hilautuvat kehnompaan suuntaan.
Varsinaissuomalaisittain huolestuttavaa on se, että pitkäaikaistyöttömyyden aleneva kehitys on nyt kääntynyt nousu-uralle. Kun työttömyys pitkittyy, paluu työelämään hankaloituu.
Maan hallituksilla on kokoonpanosta riippumatta tapana puhua uusien työpaikkojen luomisesta. Jos tämä onnistuu, hallituspuolueet nappaavat mieluusti ainakin osan ansiosta itselleen. Kun työllisyyden kehitys on heikompaa, puheet suuntautuvat vaikeaan suhdannetilanteeseen. Poliittisilla päätöksillä voi olla vaikutusta työllisyyteen. Tosin työpaikkoja syntyy yrityksissä, ei hallituskabinetissa.
Marraskuun tilasto kertoo, että Varsinais-Suomessa on huimia kuntakohtaisia eroja työttömyysasteessa. Vakan alueella synkin tilanne oli Taivassalossa, jossa työttömyysprosentti oli 11,3. Tällä listalla edelle kiilasi vain Turku, jonka työttömyysaste oli 13,6 prosenttia. Lehden levikkialueen toista ääripäätä edusti Masku, jossa työttömyysprosentiksi kirjattiin 4,9. Varsinais-Suomen ykkössija oli lähellä, sillä ainoastaan Rusko oli parempi 4,7 prosentin tuloksellaan.
Työttömien työnhakijoiden määrässä on kuukausivaihtelua. Tämän vuoksi lähiajan mielekäs vertailukohta on työttömyyslukujen seuranta vuoden takaiseen tilanteeseen. Tämäkään ei suurta riemua aiheuta, sillä nyt marraskuussa koko maakunnan työttömyysaste oli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten.
Työllisyyspalvelut siirtyvät vuodenvaihteessa valtiolta kunnille. Varsinais-Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että Turun työllisyysalue on jaettu yhdeksään toimipisteeseen. Vielä on luonnollisesti täysin arvailujen varassa se, tehostaako toimintamallin muutos työllistymistä. Pessimisti voisi ajatella, ettei tällä ole merkittävää vaikutusta, jollei työpaikkoja yksinkertaisesti synny.
Vesa Penttilä