Vuosi vaihtui. Monien uudistusten lisäksi harvinaislaatuista on se, että kansalaiset pääsevät huhtikuussa äänestämään tuplavaaleissa. Samana päivänä valitaan jäsenet sekä kuntien että hyvinvointialueiden valtuustoihin.
Tässä vaiheessa on vain arvailuja siitä, miten erikoinen vaalipäivä vaikuttaa. Ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 koko maan äänestysprosentti jäi vaisusti 47,5:een. Jos ajatellaan, että yhteisäänestys kuntavaalien kanssa lisäisi kiinnostusta myös aluevaaleihin, niin pitää muistaa, että vuoden 2021 kuntavaaleissa äänestysvilkkaus valui valtakunnallisesti jo 55,1 prosenttiin. Kuntamittelöstä ei ole välttämättä isoa vetoapua aluetaistoon.
Tosin kuntakohtaiset erot olivat totuttuun tapaan myös viime vaaleissa valtavia. Tästä kertoo jo Vakka-Suomen Sanomien levikkialueen kuntavertailu. Vaali-innon ääripäitä olivat Kustavi, jossa äänestysprosentti oli 71,9 ja Uusikaupunki, jossa kantansa ilmoitti vain 49,9 prosenttia äänioikeutetuista.
Puheiden ja myös tilastojen mukaan kuntavaalien ehdokashankinta on vaikeutunut. Etenkin pienissä tai pienehköissä kunnissa edes isot puolueet eivät meinaa saada kasaan täysiä ehdokaslistoja. Aluevaaleissa tilanne on erilainen: kun ehdokkaita voi haalia koko maakunnan alueelta, etenkin mahtipuolueilla ei pitäisi olla hankaluuksia listojen täyttämisessä.
Oman mausteensa vaaleihin tuovat puolueiden kannatusmittaukset. Tuoreimpien tulosten mukaan eduskuntavaalien jälkeen kärkikolmikossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, kun SDP on oppositiosta kiskonut melkoisen etumatkan kokoomukseen ja perussuomalaisiin. Valtakunnallinen puoluesuosio saattaa osittain heijastua myös kuntavaaleihin.
Jälleen on kuitenkin syytä muistuttaa kuntaeroista. Jos ehdokashankinta jossakin puolueessa sakkaa, niin tämä näkyy todennäköisesti lopputuloksessa. Ehkä on niinkin, että juuri kuntavaaleissa oma puolueaate saattaa unohtua, jos naapurileirissä on tyrkyllä tuttu tolkun ihminen.
Vesa Penttilä