Ei tämä varmastikaan kaikkia hetkauta. Silti osa kansalaisista on hyvin kiinnostunut ja jopa täpinöissään menneiden vuosisatojen tapahtumista. Kun historiatietoon liittyy paikallisuutta, niin mielenkiinto saattaa kivuta seuraavalle askelmalle.
Näin kävi viime viikolla Nousiaisten kirjastossa, kun arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aalto kuljetti kuulijat paikkakunnan esihistoriaan ja keskiaikaan (V-SS 8.10). Jos joku luulee, että tällainen esitelmöinti on kuivan nuivaa, niin Aalto osoitti epäilykset turhanaikaisiksi. Reipassanainen ja värikäs tietojakelu tempaisi mukaansa.
Asiantuntijan kommentointi antoi nousiaislaisille aiheen jonkinlaiseen röyhistelyyn. Sen verran ylevästi Aalto kuvaili Nousiaisten merkitystä koko Suomen historiassa. Kun asiaan perehtynyt henkilö toteaa, että Nousiaisissa huokuu historia, kunnassa näkyvät kaikki menneisyyden aikakaudet ja paikkakunta on täynnä menneisyyttä, niin uskottava on sanojen totuusarvoon.
Kokonaan toinen asia on se, miten uljas historia voisi avittaa Nousiaisten nykykuntaa. Menneisyyden muistelo voi vääräleukojen suussa muuttua tämän päivän tilanteen surkutteluksi.
Menneet vuosisadat eivät Nousiaista järin suuresti auta nykyisessä maailmassa. Silti voi kysyä, kuinka hyvin Nousiainen on osannut nostaa esille takavuosisatoja. Toki seurakunta vaalii ansiokkaasti Pyhän Henrikin muistoa. Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko on tässä sarjassa yksi Suomen uljaimmista ja tunnetuimmista rakennuksista.
Menneisyys ei tuo Nousiaisiin kuntakilpailukykyä. Muuten kunnalla on valttikortteja pivossaan muun muassa näillä perusteilla: tarjolla on pienehkön kunnan rauhallista asuinympäristöä, opinnot hoituvat esikoulusta mainetta niittäneeseen lukioon saakka, moottoritie luo näppärät kulkuyhteydet Turun kaupunkiseudun suuntaan.
Vaikka Nousiaisten kuntapolitiikassa on ollut hieman räyhäkästä aikaa, niin tuskin tämä on aiheuttanut mainehaittaa mahdolliseen muuttoliikejarrutukseen.
Vesa Penttilä