Viestipyhiinvaellus yhdistää lähes 1000 kilometriä, Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöt Suomessa.
Viestipyhiinvaelluksella kuljetaan kohtuuden, kestävyyden ja toivon tiellä Savonlinnan ja Ahvenanmaan välillä kesällä. Elokuussa viesti kulkee Pyhärannan Ihodesta Kalantiin, Vehmaalle ja Lemun kautta Raisioon.
Viestipyhiinvaellus kulkee Pyhän Olavin mannerreittiä pitkin Savonlinnasta Turkuun. Vaellus jatkuu Pyhän Olavin merireittiä pitkin kohti saaristoa ja Ahvenanmaan Jomalaa. Vaellus yhdistää kesän aikana kuusi hiippakuntaa, noin 40 seurakuntaa ja lukemattoman määrän erilaisia yhteistyökumppaneita.
Matkaa Savonlinnan ja Jomalan välillä on noin 1000 kilometriä.
Vaellus alkaa helatorstaina 26.5. Savonlinnan Tuomiokirkosta, jossa piispa Seppo Häkkinen lähettää matkaan viestin ja viestivaelluksen kohti Turkua. Turun Tuomiokirkossa viestin vastaanottaa arkkipiispa Tapio Luoma sunnuntaina 14.8. Messun jälkeen Turun Tuomiokirkkotorilla juhlitaan mannerreitin perillepääsyä ja lähetetään viesti matkaan kohti Pyhän Olavin merireittiä.
Viestipyhiinvaellus on nimensä mukaan viestityyppinen pyhiinvaellustapahtuma, joka etenee kesän aikana halki Suomen. Jokainen reitin seurakunta yhteistyökumppaneineen järjestää vaelluksen kulun omalla tavallaan. Vaellusta kuljetaan eri alueilla esimerkiksi kävellen, pyöräillen, kirkkoveneellä soutaen ja purjehdusveneellä purjehtien. Vaellusta toteuttaa laaja joukko erilaisia toimijoita seurakunnista, pyhiinvaellusverkostoista, liikunta- ja harrastusyhdistyksistä matkailutoimijoihin ja palveluntuottajiin.
Viestipyhiinvaelluksen tavoitteena on testata Pyhän Olavin mannerreittiä, tuoda erilaisia yhteistyökumppaneita ja vaeltajia yhteen sekä viestiä kohtuudesta, kestävyydestä ja toivosta pandemian jälkeisenä aikana yhdessä pyhiinvaeltaen. Vaelluksen teemana on vesi. Pyhiinvaelluksella näkyy myös rauhan teema.
Viestipyhiinvaellus kulkee Pyhälle Olaville omistettujen kohteiden kautta. Pyhän Olavin reittien kautta se kytkeytyy myös pohjoismaisiin historiallisiin pyhiinvaellusreitistöihin. Pyhä Olavi, Olav Haraldinpoika, oli vuosina 995–1030 elänyt Norjan kuningas, joka kääntyi kristinuskoon ja vakiinnutti kristinuskon aseman Norjassa.
Hän kuoli 29. heinäkuuta 1030 ja hänet haudattiin Nidarosiin (Trondheimin keskiaikainen nimi) lähelle paikkaa, johon nykyinen Trondheimin katedraali on myöhemmin rakennettu. Olavin nimipäivää vietetään Pyhän Olavin kunniaksi 29. heinäkuuta. Pyhä Olavi oli yksi tärkeimmistä pohjoismaisista pyhimyksistä, ja Trondheim yksi pohjoismaiden tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista.
Pyhiinvaellusten kulta-aika koettiin keskiajalla, jolloin ne olivat massaturismia. Reformaatio katkaisi pyhiinvaellusperinteen Suomessa vuosisadoiksi lähes kokonaan, kunnes 2000-luvulle tultaessa pyhiinvaellus on jälleen nostanut suosiotaan erilaisten vaeltajien keskuudessa.
Nykyajan pyhiinvaeltajien matkan motivaationa voivat olla hengellisten tai henkisten syiden lisäksi esimerkiksi halu vaeltaa luonnossa ja kulkea kulttuurihistoriallisilla paikoilla, irtioton kaipuu arjesta ja halu koetella omia rajoja.
Viestipyhiinvaellukselle vaeltajia kutsutaan mukaan kulkemaan matkaa muutamasta kilometristä useampiin päiviin. Ilmoittautuminen reittien eri osuuksille alkaa huhtikuussa.