My­nä­mä­en kun­nan ym­pä­ris­tön­suo­je­lun toi­min­ta-alu­eel­la eli Mas­kus­sa, My­nä­mä­es­sä, Nou­si­ai­sis­sa ja Rus­kol­la on tul­lut pal­jon ha­vain­to­ja vie­ras­la­jie­siin­ty­mis­tä, ker­too ym­pä­ris­tö­sih­tee­ri An­ne Ha­ka­la. Vie­ras­la­jil­la tar­koi­te­taan eläi­miä, kas­ve­ja ja mui­ta eli­öi­tä, joi­den le­vi­ä­mis­tä luon­tai­sen le­vin­nei­syy­sa­lu­een ul­ko­puo­lel­le ih­mi­nen on ta­hal­li­ses­ti tai ta­hat­to­mas­ti ede­saut­ta­nut. Osa vie­ras­la­jeis­ta on osoit­tau­tu­nut hai­tal­li­sik­si uha­ten luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta tai sii­hen liit­ty­viä eko­sys­tee­mi­pal­ve­lui­ta.

Vie­ras­la­jien tor­jun­ta voi ai­heut­taa mit­ta­via ja kal­lii­ta toi­men­pi­tei­tä. Tor­jun­ta­toi­met suun­ni­tel­laan usei­den vi­ra­no­mais­ten yh­teis­työ­nä, ja tor­jun­ta­toi­mis­ta ra­por­toi­daan EU:lle.

– Pai­mi­on Ank­ka­lam­men ta­paus on ikä­vä esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka mit­ta­vik­si hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien tor­jun­ta voi muo­dos­tua. Lam­pi pum­pa­taan tyh­jäk­si hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien kieh­ku­ra­ve­si­ru­ton ja au­rin­ko­ah­ve­nen hä­vit­tä­mi­sek­si, ra­haa lam­men tyh­jen­nyk­seen on va­rat­tu 250 000 eu­roa, Ha­ka­la ker­too.

Kiin­teis­tön omis­ta­jan tai hal­ti­jan on huo­leh­dit­ta­va omal­la kiin­teis­töl­lään esiin­ty­vien vie­ras­la­jien hä­vit­tä­mi­ses­tä. Puu­tar­has­sa tai muu­al­la kiin­teis­tön alu­eel­la kas­va­vat vie­ras­la­jit on hä­vi­tet­tä­vä ja nii­den le­vi­ä­mi­nen es­tet­tä­vä.

– Huo­mi­oi myös, et­tä hä­vi­tät vie­ras­la­jit niin, et­tei esi­mer­kik­si itä­mis­ky­kyi­siä kas­vi­no­sia voi säi­lyä, ym­pä­ris­tö­sih­tee­ri muis­tut­taa.

Vie­ras­la­jien la­jit­te­luoh­jeet löy­ty­vät Lou­nais-Suo­men jä­te­huol­lon si­vuil­ta ja oh­jeis­tuk­sen mu­kaan pa­kat­tu­ja vie­ras­la­jien pien­kuor­mia vas­taa­no­te­taan kai­kil­la la­jit­te­lu­a­se­mil­la ve­loi­tuk­set­ta. Kun­nan vas­tuul­la ovat kun­nan omis­ta­mil­la kiin­teis­töil­lä esiin­ty­vät vie­ras­la­jit.

EU:n hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien lu­et­te­los­sa on mo­nia ak­vaa­ri­os­ta pe­räi­sin ole­via la­je­ja.

– Suo­men poh­joi­sen si­jain­nin ta­kia kai­kis­ta lu­et­te­lon la­jeis­ta ei meil­lä ole vält­tä­mät­tä hait­taa, kos­ka olo­suh­teet ra­joit­ta­vat nii­den va­kiin­tu­mis­ta ja le­vi­ä­mis­tä. Kui­ten­kin il­mas­ton­muu­tos muok­kaa kas­vuo­lo­suh­tei­tam­me, ja la­jit jot­ka ei­vät en­nen ole pär­jän­neet Suo­mes­sa saat­ta­vat hy­vin­kin pian sel­vi­tä tal­ven yli.

Ak­vaa­ri­o­ka­la­na tun­net­tu au­rin­ko­ah­ven on sää­det­ty hai­tal­li­sek­si vie­ras­la­jik­si koko EU:n alu­eel­la. Au­rin­ko­ah­ve­nen pääs­tä­mi­nen luon­toon il­man ka­la­ta­lous­vi­ra­no­mai­sen lu­paa on ol­lut kiel­let­tyä jo 2000- lu­vun alus­ta as­ti.

Kos­ka laji on sää­det­ty hai­tal­li­sek­si vie­ras­la­jik­si, sen maa­han­tuon­ti, kas­va­tus, myyn­ti ja muu hal­lus­sa­pi­to sekä ym­pä­ris­töön pääs­tä­mi­nen on kiel­let­ty.

– Jot­tei enem­pää hait­to­ja syn­tyi­si, sii­tä pi­täi­si pääs­tä eroon. On erit­täin tär­ke­ää, et­tä au­rin­ko­ah­ven­ta ei enää pääs­te­tä luon­toon.

Ym­pä­ris­tö­sih­tee­ri huo­maut­taa, et­tä en­nen hai­tal­li­sek­si vie­ras­la­jik­si lis­taa­mis­ta ak­vaa­ri­oon han­ki­tut au­rin­ko­ah­ve­net voi pi­tää nii­den luon­nol­li­seen kuo­le­maan saak­ka. Omis­ta­jan on kui­ten­kin huo­leh­dit­ta­va, et­tei laji pää­se li­sään­ty­mään ei­kä luon­toon.

– Jos saat au­rin­ko­ah­ve­nen saa­liik­si, älä pääs­tä sitä ak­vaa­ri­oon tai va­pau­ta sitä ta­kai­sin ve­sis­töön.

Au­rin­ko­ah­ve­nien esiin­ty­miä on pal­jon Var­si­nais-Suo­mes­sa. My­nä­mä­en ym­pä­ris­tö­suo­je­lun toi­min­ta-alu­eel­la au­rin­ko­ah­ve­nia on ha­vait­tu vah­vis­te­tus­ti ai­na­kin Mas­kus­sa ja Rus­kol­la.

Kieh­ku­ra­ve­si­rut­to on ak­vaa­ri­o­la­ji­na käy­tet­ty, upos­leh­ti­nen ve­si­kas­vi ja se on sää­det­ty hai­tal­li­sek­si koko EU:n alu­eel­la.

Voi­mak­kaa­na kil­pai­li­ja­na kieh­ku­ra­ve­si­rut­to val­taa ti­laa al­ku­pe­räis­la­jis­tol­ta. Li­säk­si se voi huo­non­taa ve­den­laa­tua ja ai­heut­taa mer­kit­tä­viä muu­tok­sia ve­sis­tö­jen eli­öyh­tei­söis­sä. Ih­mi­sel­le sii­tä ei ole vaa­raa, mut­ta sen mas­sa­kas­vus­tot hei­ken­tä­vät ve­sis­tön vir­kis­tys­käyt­töä.

Kieh­ku­ra­ve­si­rut­to li­sään­tyy kas­vul­li­ses­ti pie­nes­tä­kin kas­vin­pa­las­ta ja voi le­vi­tä ta­hat­to­mas­ti lin­tu­jen, ve­nei­den ja ka­las­tus­vä­li­nei­den mu­ka­na. Ai­em­min tätä la­jia on ha­vait­tu kol­mes­sa muus­sa var­si­nais­suo­ma­lai­ses­sa lam­mes­sa.

– Kieh­ku­ra­ve­si­rut­toa löy­tyi vii­mei­sim­pä­nä Mas­kus­ta ke­säl­lä 2023. Alu­een kaik­kien ve­sis­tö­jen vir­kis­tys­käyt­tä­jiä pyy­de­tään kiin­nit­tä­mään eri­tyis­tä huo­mi­o­ta kas­vi­o­sien pois­ta­mi­seen mah­dol­li­sis­ta ve­si­kul­ku­neu­vois­ta, ran­ta­le­luis­ta tai eläi­mis­tä kieh­ku­ra­ve­si­ru­ton le­vi­ä­mi­sen es­tä­mi­sek­si. Ve­sis­tös­tä toi­seen siir­ryt­tä­es­sä tu­lee huo­leh­tia, et­tä kas­vi­no­sia ei siir­ry toi­seen ve­sis­töön, Ha­ka­la pai­not­taa.

Kaik­ki vie­ras­la­ji­ha­vain­not pi­tää il­moit­taa vie­ras­la­jit.fi- si­vus­tol­le, mie­lui­ten mah­dol­li­sim­man tar­kan si­jain­nin, esiin­ty­män koon ja hy­vien ku­vien kera.

– Si­ten esiin­ty­mät tu­le­vat vi­ra­no­mais­ten tie­toon ja nii­den tor­jun­ta­toi­met voi­daan aloit­taa.