Uudessakaupungissa on varauduttu suunnitelmavuosina liikekeskustan elävöittämiseen 1,3 miljoonalla eurolla.
Teija Uitto
Jenni Kylänpää
Uudenkaupungin kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina muutamin muutoksin ensi vuoden talousarvion ja suunnitelmavuosien 2021–2023 taloussuunnitelman.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.) on tyytyväinen talousarvioon ja myös taloustyöryhmän tekemään etukäteistyöhön.
– Tällaisessa epävarmassa tilanteessa pitää olla tähän talousarvioon tyytyväinen.
Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takala toteaa, että asiat voisivat olla kaupungilla huonomminkin. Korona-aika ja sen kesto tuo kunnille epävarmuutta. Myös sosiaalipalveluiden lisääntynyt tarve tuo paineita.
– Erityisesti lasten pahoinvointi on tullut esiin nyt korona-aikana lisääntyneenä sosiaalipalvelujen tarpeena, Takala kertoo.
– Erikoissairaanhoito on myös iso kysymysmerkki. Tuleeko iso lasku, kun korona on siirtänyt hoitoja.
Valtuustolle esitettävän talousarvioesityksen tilikauden tulos on miinuksella noin kaksi miljoonaa euroa. Ilman liikelaitoksia tulos on miinuksella noin 2,3 miljoonaa euroa.
Kaupungin taloutta rasittavat ensi vuonna Viikaisten koulun sekä Pohitullin keittiön ja ruokalan purkamisesta aiheutuvat 2,5 miljoonan euron kertapoistot. Ilman poistoja tilikausi olisi ensi vuonna noin 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Suunnitelmavuosina 2022–2023 talous on toiminnallisesti tasapainossa, mutta isot hankkeet tuovat painetta.
Myös kaupungin ja liikelaitosten lainamäärä kasvaa ensi vuonna 3,6 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2023 mennessä lainamäärä kasvaa yli 20 miljoonalla eurolla.
Uudellakaupungilla on edessä isojen investointien vuodet. Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamisen on suunniteltu alkavan ensi kesänä. Sihyn lisäksi kaupungilla on edessään paljon muitakin isoja investointeja.
Tulevan sivistys- ja hyvinvointikeskuksen koulukeskus rakennetaan leasingrahoituksella. Siksi sen osuus, 35 miljoonaa euroa, ei ole mukana investointipotissa.
Koko suunnitelmakaudella 2021–2023 investointeihin on varattu 21,8 miljoonaa euroa sihyn monitoimihallin ja uimahallin rakentamiseen, sekä 750 000 euroa käyttäjähankintoihin.
Suunnitelmakaudella Uudessakaupungissa on varattu rahaa myös muun muassa liikekeskustan elävöittämiseen kaikkiaan 1,3 miljoonaa euroa.
– Keskustan elävöittäminen on todella tärkeää. Kaupungissa pitää olla keskusta, jossa asukkaat viihtyvät, mainitsee Anne Takala.
Rahaa on varattu myös A-sairaalaan eli uuteen terveyskeskukseen reilu miljoonaa euroa ja Kalannin Männäisten koulun peruskorjaukseen 650 000 euroa.
– Kalannin koulujen tilanne on vielä avoinna, mutta budjetissa on varauduttu mahdolliseen korjaustarpeeseen, Jaana Reijonsaari-Korsman sanoo.
Uusikaupunki aikoo vähentää toimitilojaan noin viidellä prosentilla suunnitelmakauden aikana.
– Uudet työtavat ovat mahdollistaneet tämän, Anne Takala sanoo ja viittaa koronan myötä lisääntyneeseen etätyöhön.
Kaupungissa verotulojen odotetaan kasvavan ensi vuonna noin 2,2 miljoonalla eurolla. Verotulojen kokonaismäärä olisi arvion mukaan 67,4 miljoonaa euroa. Veroprosentit pysyvät kaupungissa ensi vuonna nykyisellään.
Uudenkaupungin valtionosuuksien kokonaismäärä on nousemassa arviolta 0,4 miljoonaa euroa, vaikka varsinaiset valtionosuudet eivät kasva. Valtionosuudet ovat yhteensä 30,4 miljoonaa euroa ja siitä 7,4 miljoonaa euroa tulee veromuutosten kompensaatiosta.
Väestönkehitys ei ole Uudessakaupungissa ollut toivotunlaista sitten vuoden 2017 autotehtaan jättirekrytointien jälkeen. Autotehtaan tämän hetkinen parempi tilanne tuo taas kaupungin väestönkehitykselle toivoa. Syntyvyys on lähtenyt tänä vuonna Uudessakaupungissa nousuun.
Fakta
Tuloveroprosentti: 20,75
Lainaa / asukas (kaupunki + liikelaitokset): 3005 euroa
Nettoinvestoinnit (kaupunki + liikelaitokset): 18,5 miljoonaa euroa
Tilikauden alijäämä (kaupunki): -2,3 miljoonaa
Tilikauden alijäämä (kaupunki + liikelaitokset): -2 miljoonaa
Vuosikate: 8,3 miljoonaa euroa