Lou­nais-Suo­men Jä­te­huol­lon (LSJH) te­ke­män tut­ki­muk­sen mu­kaan alu­een se­ka­jät­teen koos­tu­muk­ses­sa ei ole ta­pah­tu­nut suu­ria muu­tok­sia.

Pai­na­val­la bi­o­jät­teel­lä on edel­leen mer­kit­tä­vä roo­li ko­tien ros­ka­pus­seis­sa, vaik­ka eril­lis­ke­räyk­sen li­sään­nyt­tyä asuk­kaat la­jit­te­le­vat­kin bi­o­jä­tet­tä en­tis­tä ah­ke­ram­min. Teks­tii­li­jät­teen ai­em­paa suu­rem­man osuu­den ar­vi­oi­daan ker­to­van muun mu­as­sa ult­ra­pi­ka­muo­din suo­si­on kas­vus­ta.

LSJH:n sään­nöl­li­ses­ti to­teut­ta­ma seu­ran­ta­tut­ki­mus tuot­taa tär­ke­ää tie­toa ko­ti­ta­louk­sien ku­lu­tus­tot­tu­muk­sis­ta ja jät­teen koos­tu­muk­ses­ta niin alu­eel­li­ses­ti kuin val­ta­kun­nal­li­ses­ti.

Tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­si, et­tä ko­vin suu­ria muu­tok­sia ai­em­pien tut­ki­mus­ten tu­lok­siin ver­ra­ten ei tänä vuon­na ol­lut. Suu­rin osuus se­ka­jät­teen pai­nos­ta muo­dos­tuu edel­leen bi­o­jät­tees­tä: tut­ki­muk­ses­sa bi­o­jä­tet­tä oli se­ka­jät­teen se­as­sa 34 pro­sent­tia eli noin kol­man­nes.

Edel­li­ses­sä vuo­den 2022 koos­tu­mus­tut­ki­muk­ses­sa bi­o­jät­teen osuus nou­si ai­em­pia vuo­sia kor­ke­am­mal­le, mut­ta las­ki taas tä­män vuo­den tut­ki­muk­ses­sa sa­mal­le ta­sol­le vuo­den 2019 tut­ki­muk­sen tu­los­ten kans­sa.

– Hei­lah­te­lu bi­o­jät­teen osuu­des­sa saat­taa se­lit­tyä ko­ro­na-ai­ka­na li­sään­ty­neel­lä etä­työs­ken­te­lyl­lä ja ruo­an lait­ta­mi­sel­la ai­em­paa enem­män ko­to­na. Nyt on taas pa­lat­tu työ­pai­koil­le ja lou­nas­ra­vin­to­lo­hin, LSJH:n tut­ki­mus- ja ke­hi­tys­pääl­lik­kö Miia Jyl­hä ar­ve­lee.

Teks­tii­li­jät­teen osuus se­ka­jät­teen ros­ka­pus­sis­ta vai­kut­taa tut­ki­muk­sen pe­rus­teel­la ole­van kas­vus­sa.

Jyl­hän mu­kaan teks­tii­liä ei kui­ten­kaan la­ji­tel­la huo­nom­min kuin en­nen, sil­lä vaat­tei­ta tuo­daan myös pois­to­teks­tii­lin ke­räyk­seen koko ajan enem­män.

– Kas­vu teks­tii­li­jät­teen mää­räs­sä ker­too näh­däk­sem­me teks­tii­lien ku­lu­tus­mää­rien ylei­ses­tä kas­vus­ta sekä pi­ka­muo­din ja ult­ra­pi­ka­muo­din ai­heut­ta­mas­ta vaat­tei­den elin­kaa­ren ly­he­ne­mi­ses­tä. Vaat­teet ovat va­li­tet­ta­vas­ti yhä no­pe­am­min ros­kis­ka­maa, Jyl­hä to­te­aa.

Hy­vin suu­ri osa tut­ki­tus­ta jät­tees­tä oli eri­lais­ta pak­kaus­jä­tet­tä, eri­tyi­ses­ti muo­vi­pak­kauk­sia ja kar­ton­kia. Me­tal­lia ja la­sia taas oli se­ka­jät­teen jou­kos­sa hy­vin vä­hän.

Vaa­ral­lis­ten jät­tei­den, SER-jät­teen sekä puu­jät­teen osuu­det se­ka­jät­teen se­as­sa ovat ol­leet kaik­ki­na tar­kas­te­lu­vuo­si­na vä­häi­set ja las­ke­maan päin.

– LSJH:n alu­een asuk­kaat osaa­vat pää­o­sin la­ji­tel­la ky­sei­set jät­teet oi­kein. Ku­lut­ta­jat tie­tä­vät yhä pa­rem­min, et­tä ym­pä­ris­töl­le ja ih­mi­sil­le vaa­ral­lis­ten jät­tei­den oi­ke­aop­pi­nen kä­sit­te­ly on en­si­ar­voi­sen tär­ke­ää. Toi­saal­ta täl­lai­sia jät­tei­tä tie­tys­ti myös syn­tyy huo­mat­ta­vas­ti har­vem­min kuin vaik­ka­pa päi­vit­täis­tä pak­kaus­jä­tet­tä.

Jä­te­lain muu­tos­ten an­si­os­ta bi­o­jät­teen eril­lis­ke­räys on laa­jen­tu­nut tänä ke­vää­nä kos­ke­maan kaik­kia taa­ja­ma-alu­een ko­ti­ta­louk­sia. Siir­ty­mä­ai­ka päät­tyi hei­nä­kuus­sa, jon­ka jäl­keen kai­kis­sa taa­ja­ma-alu­een kiin­teis­töis­sä bi­o­jä­te tu­li­si joko kom­pos­toi­da tai la­ji­tel­la eril­li­seen as­ti­aan.

Jä­te­lain muu­tos­ten myö­tä myös pak­kaus­jät­tei­den eril­lis­ke­räys­vel­voit­teet ovat laa­jen­tu­neet kos­ke­maan yhä use­am­pia asuin­kiin­teis­tö­jä. Pak­kaus­jät­tei­den ke­räys on laa­jen­tu­nut taa­ja­ma-alu­ei­den yli vii­den huo­neis­ton ta­lo­yh­ti­öi­hin jo vii­me vuon­na.