Vesa Penttilä
Viiden valtuutetun kirjelmä menee kunnanhallituksen käsittelyyn ensi maanantaina. Vastineluonnoksen mukaan aloite ei ole kuntalain mukainen, joten asia ei enempää selvitetä.
– Kirjeessä esitetyt johtopäätökset ovat perusteettomia. Hankinnoista on dokumentoidut päätökset, ne on säädetyllä tavalla ilmoitettu ylemmälle toimielimelle eikä otto-oikeutta ole käytetty. Kunnanhallitus ei ole laiminlyönyt tehtäviään. Allekirjoittajista neljä viidestä on kunnanhallituksen varajäseniä. Kuntalaissa ei säädetä luottamuksen selvittämisestä, vastineessa todetaan.
Juha Uotila ja Jari Järvinen ovat aiemmin toimineet kunnanhallituksen jäseninä. Tällä hetkellä Järvinen, Jenni Leppänen, Joel Uotila ja Sami Seikola ovat hallituksen varajäseniä.
– Heillä on täysin tiedossa asioiden käsittelytapa. Neljä allekirjoittajaa on varajäseninä kunnanhallituksessa, jonka toimintaan kirje kohdistuu.
Kalasatamahankkeen valmistelu käynnistyi vuonna 2017 kahden yrityksen ja 21 ammattikalastajan allekirjoittaman esityksen pohjalta.
– Hankehakemusta varten hankinnat kilpailutti ja valmisteli rakennetun ympäristön lautakunnan alainen silloinen kunnanrakennusmestari yhdessä rakennustarkastajan kanssa. Hankintapäätöksistä on tehty asianmukaiset kunnanjohtajan ratkaisuvaltaan kuuluvat viranhaltijapäätökset. Päätökset on asetettu yleisesti aikanaan nähtäville julkisessa tietoverkossa. Päätöksistä ei ole tehty hankintaoikaisuvaatimuksia eikä oikaisuvaatimuksia. Ne on dokumentoitu ja informoitu otto-oikeuden omaavalle ylemmälle viranomaiselle. Otto-oikeutta ei ole käytetty. Kunnanhallitus on siten huolehtinut asian valvonnasta.
Vastineen mukaan vuosina 2018–2020 käytiin ammattikalastajien kanssa pitkään keskusteluja siitä, millainen varastoratkaisu olisi kullekin trooli- ja rysäkalastajalle paras vaihtoehto ja minne se sijoitettaisiin. Kun kalastajien kesken yhteisymmärrystä ei tuntunut löytyvän, Varsinais-Suomen Ely-keskus antoi lausunnon, jonka mukaan varastotila syytä rakentaa Länsi-Rannikon Kala Oy:n osoittamaan paikkaan eli rahoittaja päätti paikan, jonne varasto on rakennettu.
Kunnan vastineessa todetaan, että valtuusto on myöntänyt hankkeelle määrärahat käsitellessään vuosien 2018–2020 talousarviota. Hankkeesta ei ole käyty budjettikeskustelua.
Rakennuslupaviranomainen piti huhtikuussa hyväksytyn loppukatselmuksen. Rakennetun ympäristön lautakunta ei ole käyttänyt otto-oikeutta rakennustarkastajan päätökseen, joten päätös on lainvoimainen.
Kirjelmässä viitataan myös kalasataman infran suunnitteluun. Kunnanhallitus päätti viime marraskuussa toteuttaa hankkeen, johon Ely-keskus myönsi tukea vajaat 27 000 euroa. Hyväksyttävät kustannukset ovat noin 33 500 euroa. Päätöksestä ei ole tehty oikaisuvaatimuksia eikä otto-oikeutta ole käytetty.
– Elinkeinopolitiikan harjoittaminen kuuluu kunnan yleiseen tehtäväpiiriin, joka kuuluu kunnanhallituksen toimivaltaan. Kunnan näkökulmasta elinkeinopolitiikka ja kilpailukyvyn vahvistaminen tarkoittavat kaikkia niitä paikallisen tason toimenpiteitä, joilla parannetaan yritysten fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä toimintaan liittyviä säädöksiä ja päätöksentekokäytäntöjä. Suotuisat olosuhteet puolestaan luovat perustan yritysten kilpailukyvylle, työllisyydelle, laadukkaille palveluille ja kunnan elinvoimaisuudelle. Elinkeinotoiminnan tukeminen työllisyyden edistämiseksi ja yleisten edellytysten parantamiseksi ovat aina hyväksyttävää toimintaa, vastineluonnoksessa todetaan.
Vastineessa huomautetaan, että luottamushenkilöiden tulisi tukea päätöksiä, jotka parantavat yritysten toimintamahdollisuuksia ja luovat työpaikkoja kunnassa.
– Jää epäselväksi, ovatko allekirjoittajat elinkeinokalatalouden kehittämistä vastaan vaiko siksi, että mahdollinen hyödyn saaja on eri mieltä jonkun toisen kanssa.
Kunta toteaa, että kunnan toiminnassa on noudatettava julkishallinnolle kuuluvaa korkeaa ja esimerkillistä moraalia.
– Tämä koskee niin viranhaltijoita kuin luottamushenkilöitäkin. Kunnanhallitus yhtyy toimintansa arvosteluun siinä, ettei kunnanhallitus ole riittävästi vaatinut kuntalain mukaisia selvityksiä asianomaisilta, jos on syytä epäillä, että luottamushenkilö olisi menetellyt velvollisuuksiensa vastaisesti. Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Näihin eivät esimerkiksi kuulu harkintavallan väärinkäyttö, varjovaltuustot, virheellisen tiedon levittäminen ja epämääräiset kuulemiset, bulvaanit tai toimivallan ylitykset, vastineessa todetaan.
Vastineessa muistutetaan, ettei luottamushenkilö saa käyttää tietojensaantioikeuttaan väärin eikä edistää tiedoilla omia tarkoitusperiään. Myös tietojen hyväksikäyttö on kielletty.