Joka viidennessä kunnassa on lukutaitoverkosto, jossa paikalliset toimijat vahvistavat kuntalaisten lukutaitoja.
Arkisto / Sanna Halme
Vain joka viidennessä kunnassa on koordinoitu lukutaitoverkosto, jossa paikalliset toimijat vahvistavat yhdessä kuntalaisten lukutaitoja, selviää aluehallintovirastojen selvityksestä.
Aluehallintovirastot lähettivät tämän vuoden tammikuussa lukutaitotyökyselyn kirjastojen johtajille. Kyselyyn vastasi 92 prosenttia Manner-Suomen kunnista eli kaikkiaan 271 kuntaa.
Kyselyllä selvitettiin, ohjaako Kansallinen lukutaitostrategia 2030 kirjastojen toimintaa ja millaista lukutaitotyötä kirjastoissa tehdään. Lisäksi verkossa julkaistiin kysely lukutaitotyötä tekeville kirjastotyöntekijöille.
Kansallinen lukutaitostrategia peräänkuuluttaa paikallisia ja alueellisia verkostoja, jotka johdettuina ja koordinoituina lisäävät lukutaitotyön vaikuttavuutta.
Kirjastoille tehdystä kyselystä kävi ilmi, että suunnitelmallista lukutaitoyhteistyötä tekevä moniammatillinen lukutaitoverkosto oli vain viidesosassa kuntia. Samoin lukutaitotyötä ja -palveluja ohjaava kunnallinen strategia oli noin viidenneksessä kuntia.
Useissa kunnissa lukutaito oli mainittu kulttuurikasvatussuunnitelmassa tai muussa vastaavassa.
Kyselyssä mainittiin rakenteellisen yhteistyön eduiksi se, ettei yhteistyö ole yksittäisten henkilöiden intressien varassa, vaan se on organisaatioiden sovittu toimintatapa, jolla on jatkuvuutta ja yhteistä arvoa.
Kirjastojen lukutaitotyö tavoittaa suurimman osan alle kouluikäisistä ja alakouluikäisistä lapsista, ja noin puolessa kunnista on tätä yhteistyötä varten tehty oma sopimus. Monissa kunnissa yhteistyö on vakiintunutta ilman sopimusta.
Kirjastojen pitkäjänteinen panostus lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen näkyy kokoelma- ja lainaustilastoissa. Vuonna 2023 lasten kauno- ja tietokirjallisuutta lainattiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, koko maassa yhteensä lähes 36 miljoonaa kertaa.
Kirjastot ovat hankkineet etenkin lasten kaunokirjallisuutta viime vuosina ennätysmäärät, ja tämä myös auttoi nousutrendiä..
Kirjastojen lukutaitotyö ei ole pelkästään lukemisen ja kirjallisuuden edistämistä. Lukutaitotyö on laajentunut monilukutaitoihin, mediakasvatukseen, digitaitojen opastukseen, printtiaineistoista e-aineistoihin. Lukutaitotyö kytkeytyy myös entistä laajemmin muihin kirjastolaissa määriteltyihin tehtäviin kuten kansalaistoiminnan ja jatkuvan oppimisen edistämiseen.
Kirjastojen lukemisaiheiset tapahtumat keräsivät viime vuonna lähes puolimiljoonaa osallistujaa. Lukutaitoaiheiset koulutukset, kirjavinkkaukset, runo- ja räp-työpajat keräsivät samana vuonna reilut 300 000 osallistujaa.
Kirjastoissa koettiin, etteivät ne välttämättä tunnista ja tavoita niitä ryhmiä, jotka lukemisen tuesta eniten hyötyisivät. Tällaisia ryhmiä olivat esimerkiksi erilaiset aikuisryhmät, varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevat lapset sekä toisen asteen opiskelijat, jotka opiskelevat toisella paikkakunnalla sekä maahanmuuttajat.
Suurimmaksi esteeksi tukea tarvitsevien tavoittamisessa koettiin kirjaston pienet resurssit. Lukemisen palveluja ei ehditä räätälöidä eikä tarjota yksilöllistä tukea.
Myös selkokirjojen ja erikielisen materiaalin puute haittaa lukemisen tukea.