Naantalissa, Kaarinassa, Maskussa, Mynämäessä, Nousiaisissa ja Paimiossa tehdään yhdessä töitä sen eteen, että jokaisena päivänä olisi kiva tulla kouluun.
– Koululaisten viikon syysloma on alkamassa, se on toivottavasti hyvä hetki olla, rentoutua ja tehdä itselleen mieleisiä asioita. Erityisen tärkeää on kuitenkin se, että loman jälkeen tunne arkeen paluusta on sellainen, että kouluun on ihan ok palata, toteaa Sitouttavan kouluyhteisötyön alueellinen koordinaattori Teea Laiho.
Hankkeen kunnissa pyritään yhdessä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Sitouttavan kouluyhteisötyön kehitystyössä tukemaan oppilaiden myönteistä kouluun kiinnittymistä ja ennaltaehkäisemään poissaoloja.
Lomilta paluu takaisin kouluarkeen onkin hetki, jossa tulee kiinnittää huomiota oppilaiden läsnäoloon koulussa ja erityisesti siihen, millä mielellä kouluun palataan, Teea Laiho sanoo.
Oppilaan kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus on olennainen kouluun kiinnittymistä tukeva tekijä.
Se tarkoittaa ennen kaikkea arkikohtaamisen myönteisyyttä, mutta se voisi Laihon mukaan tarkoittaa esimerkiksi myös sitä, että lukujärjestyksestä on varattu tilaa oman luokanohjaajan tunnille. Jossakin on saatettu ideoida yhteinen aamupalahetki tai rento hölläilypäivä, jossa on varattu aikaa arkiselle jutustelulle ja kuulumisten vaihdolle koulutehtävien lomassa.
– Aito kohtaaminen on avain myönteiseen arkeen ja katseet onkin hyvä suunnata positiivisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Lomankin jälkeen kiinnitytään jälleen kerran osaksi omaa ryhmää. Keskitytään tukemaan siis oppilaiden kokemusta siitä, että on mukavaa, että he ovat jälleen koulussa arkisen aherruksen äärellä ja osana kouluyhteisöä. Jatkuvan ryhmäyttämisen näkökulman tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa, Laiho kiteyttää.
Myös Kansallisen kehittämisen arviointikeskus Karvin syyskuussa julkaistusta Sitouttavan kouluyhteisötyön väliraportista käy ilmi, että oppilaat toivovat koulussa arjen rauhallisia kohtaamisia, ymmärtävää suhtautumista ja osallisuutta. Myös huoltajat korostivat kohdatuksi tulemisen kokemusta ja toimivaa vuorovaikutusta koulun työntekijöiden kanssa.
Oppilaiden kouluun kiinnittymistä tarkastellaan poissaoloseurannan kautta. Kuudessa kunnassa on luotu hankkeen aikana teknisiä apuvälineitä. Viime lukukaudella otettiin käyttöön opettajille ja huoltajille automaattisesti Wilma-viestinä lähtevä poissaolokooste sekä rehtoreille koostuva raportt.
Uusimpana kehitysaskeleena on sivistysjohtajille ja rehtoreille luotu analytiikkatyökalu, jonka raportit tukevat tiedolla johtamista oppilaiden kouluhyvinvoinnin tukemisessa.
– Analytiikkatyökalun avulla voidaan seurata reaaliaikaisesti muun muassa poissaolojen kokonaismääriä ja sitä, minkä tyyppisistä poissaoloista kokonaispoissaolomäärät koostuvat. Dataa saadaan tarkasteltua useamman vuoden ajalta taaksepäin, Laiho sanoo.