Terveysaseman tulevaisuus ei yllättänyt Kustavissa
Jesse Ranta
Vesa Penttilä
Anneli Perkiö
Sari Honkasalo
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen viranhaltijavalmistelun mukaan Maskun ja Kustavin terveysasemat aiotaan sulkea.
Maskun kunnanjohtajan Miira Raiskilan mukaan ilmassa on monta kysymystä, jotka kaipaavat vastauksia.
– Olen kritisoinut sitä, että Varha on palveluverkkopäätöksensä paloitellut niin, että sote-asemat ovat tässä ensimmäisessä vaiheessa Varhan valtuustotason päätös ja muut palveluverkkokysymykset, perhepalveluiden, vanhuspalveluiden, vuodeosastojen ynnä muiden, päätetään erikseen hallituksessa ja lautakunnissa vähän riippuen siitä, minkätasoisia päätöksiä ne ovat. Tässä ei synny oikein kokonaiskuvaa siitä, mitä palveluita Maskusta olisi lähdössä ja mitä olisi ehkä muihin kiinteistöihin siirtymässä.
– Emme tiedä esimerkiksi, mikä on Luukan palvelukeskuksen kohtalo ja onko sinne mahdollisesti saada mahtumaan jokin sote-piste. Kaislakodin kohtalosta emme tiedä, samoin kunnanvirastolla meillä on toinen puoli kokonaan vuokralla Varhalla sosiaalipalveluilla, siitäkään emme vielä tiedä. Lisäksi on koulujen oppilasterveydenhuollon tilat, Raiskila jatkaa.
Suunnitelmien mukaan varsinaissuomalaisia palvelisi jatkossa kahdeksan sote-keskusta ja 17 sote-asemaa. Suppeimmat palvelut löytyisivät palveluverkkoa täydentävistä sote-pisteistä.
– Sote-piste on määritelty niin, että on jonkinlaista avoterveydenhuollon vastaanottoa yhtenä päivänä viikossa. En millään jaksa uskoa, että meillä ei sellaista tilaa kunnan omistamista kiinteistöistä löytyisi. Ei kannattaisi myöskään jumiutua liikaa nykyisiin sote-kiinteistöihin, vaan katsoa rohkeasti alueelta yksityisten omistuksessa olevat kiinteistöt. Esimerkiksi Maskun liikekeskuksessa on useampia tyhjiä liiketiloja.
Kunta neuvottelee terveysaseman ja palveluiden kohtalosta vielä huhtikuussa.
– Toivottavasti neuvotteluissa selkenevät Varhan ajatukset siitä, miten palvelut tullaan jatkossa järjestämään. Aikataulu on kunnan ja kuntalaisten kannalta myös keskeinen kysymys.
Raiskila ei ole vielä menettänyt täysin toivoaan sen suhteen, ettei kuntaan jäisi yhtään sote-palveluita.
– Vaikka olen yllättynyt aika rajusta keskustelunavauksesta, olen kuitenkin aika maltillisin mielin vielä. Ei voi olla niin, että kaikki sote-palvelut lähtevät. Kunhan palveluverkkopäätöskokoelma vielä täydentyy ja saadaan kokonaiskuva asiasta, niin varmaan näihin avoimiin kysymyksiin saadaan vastauksia.
Kustavin kunnanjohtaja Rauno Peltola ei yllättynyt Varhan suunnitelmista.
– Tosin vielä muutama kuukausi sitten puhuttiin, että kaikkiin kuntiin jäisi terveyspiste. Kustavissa lähipalvelujen alasajo tapahtui jo alkuvuodesta 2023 ilman erityisiä perusteluja. Pettymyksen sijaan vahvistui huoli siitä, miten Varha jatkossa järjestää kuntalaisten ja erityisesti ikäihmisten palvelujen saatavuuden, Peltola sanoo.
Peltolan mukaan terveyskeskuslääkärin vastaanottoaikojen määrä laski vuodesta 2022, koska palveluiden saavutettavuus heikkeni.
– Viranhaltijoiden luonnoksessa ei huomioitu Kustavin ikäihmisten määrää ja sen kasvua. Huomiotta jäi myös se seikka, ettei Kustavin ikäihmisillä ole kaikilla mahdollisuutta oman auton käyttöön. Esimerkiksi Vartsalan tai Kaurissalon asukkaiden osalta perusteluissa mainittu 33 minuutin matka-aika ei julkisilla liikennevälineillä onnistu, vaan matkaan täytyy lähteä edellisen vuorokauden puolella.
Peltolan mukaan terveysasema on hyvässä kunnossa.
– Se olisi hyvin soveltunut terveyspisteeksi, josta olisi voitu tarjota lain edellyttämät palvelut sekä neuvonta ja palvelunohjaus erityisesti ikäihmisille, kotihoidon asukkaille ja Jaala-kodin asiakkaille. Lisäksi se olisi voinut toimia sosiaalihuollon lähipalvelun tukikohtana.
Peltola pitää palveluiden säilymistä Taivassalossa positiivisena asiana myös kustavilaisten kannalta.
– Tässäkin on kokemusten perusteella suuri huoli siitä, mitä palveluja ja missä määrin Taivassaloon osoitetaan ja kauanko ne jatkuvat.
Kustavissa on jo suunnitelmia terveysaseman jatkokäytöstä. Yläkerrassa sijaitsee kunnan keittiö ja lisäksi tiloissa järjestetään ikäihmisten päivätoimintaa.
– Tulevaa toimintaa suunnitellaan siten, että tilat toimisivat yhteisöllisen asumisen palvelutilana ja siellä voisi edelleen järjestää ikäihmisten päivätoimintaa ja mahdollisesti Varhalle sosiaalihuoltolain perusteella kuuluvaa kuntouttavaa päivätoimintaa. Palvelukeskuksen yhteydessä kunnalla on jo kahdeksan yhteisölliseen asumiseen soveltuvaa asuntoa ja lisäksi kymmenen rivitaloasuntoa. Palvelukeskuksen kaava mahdollistaa vielä noin kymmenen yhteisölliseen asumiseen soveltuva asunnon rakentamisen. Lisäksi Kustavin kunta on neuvotellut Jaala-kodin omistavan säätiön kanssa mahdollisuudesta lisätä ympärivuorokautisen hoidon paikkoja nykyisestä 22 hoitopaikasta 30 hoitopaikkaan.
Peltola muistuttaa, että suunnitelmat edellyttävät Varhan myötävaikutusta.
– Tilat ovat kompaktit, eikä niiden neliömääristä luopuminen tuo Varhalle merkittäviä säästöjä tai kunnalle merkittäviä vuokratulojen menetyksiä. Rakennuksen tyhjille jäämisestä ei ole pelkoa.
Vehmaan kunnanvaltuuston kokouksessa viime maanantaina kummasteltiin Varhan suunnitelmista tihkuvan tiedon vähäisyyttä. Mitä käytännössä tarkoittaa sote-piste, joka Vehmaalle suunnitelmien mukaan jäisi ja mitä palveluja se sisältäisi?
Kunnanjohtaja Ari Koskinen sanoi olevansa varma ainoastaan siitä, että vehmaalaisten lääkäripalvelut tulevat siirtymään Uuteenkaupunkiin.
– Suunnitelmassa on menty liikaa terveyspalvelut edellä. Siinä ei ole mitään vanhusten hoidosta tai yhteisöllisestä asumisesta, jolle meillä olisi loistavat tilat. Ei myöskään neuvolapalveluista tai lasten ja nuorten palveluista.
Vehmaan kunta on varautunut jo tämän vuoden talousarviossaan siihen, että terveysaseman kiinteistö saneerataan yhteisölliseen asumiseen sopivaksi. Vuosien 2024 ja 2025 investointivaraukset riippuvat vielä Varhan kanssa käytävistä neuvotteluista.
– Meillä on tahtotila investoida lisää kiinteistöön. Olen tulkinnut sen myös myönteiseksi signaaliksi Varhan suuntaan. En ole ihan vielä heittämässä kirvestä kaivoon, sanoi Koskinen.
Mynämäessä sote-asema näyttäisi alustavien suunnitelmien mukaan säilyvän, ja se oli ehkä odotettavissakin, kun terveyskeskuksen tilat ovat uudet.
– Olimme toki kohtalaisen luottavaisia terveyskeskuksen jatkon suhteen, koska tilat ovat hyväkuntoiset, toimivat ja kompaktit. Eli hukkaneliöitä ei ole, kuten vanhassa terveyskeskuksessa meilläkin saattoi olla, toteaa kunnanjohtaja Carita Maisila.
Varhan viranhaltijavalmistelun mukaan naapurikunnista siirtyy palveluja Mynämäkeen, mikä saattaa aiheuttaa ruuhkia.
– Ymmärtääkseni terveyskeskus tosiaan on jo nykyisellään melko tehokkaalla käytöllä ja toivon, että mahdollisia ruuhkia voidaan ehkäistä esimerkiksi palveluaikoja laajentamalla, Maisila toteaa.
Hän muistuttaa, että aukioloaikojen laajentaminen palvelisi hyvin myös työikäisiä asiakkaita, jotka pääsisivät asioimaan terveydenhuollossa esim. alkuillasta.
– Tällaista keskustelua emme kuitenkaan ole käyneet Varhan kanssa, mutta toivottavasti Varhassa on valmiutta tämän tyyppiseen toiminnan kehittämiseen.
Varha on Maisilan mielestä kuullut kuntia.
– Ei ehkä aivan riittävästi, mutta kyllä vuoropuhelua on ollut. Ajattelen, että Varhassa prosessia on viety eteenpäin paremmin vuorovaikutusta edistäen, kuin joillakin muilla hyvinvointialueilla ja siitä voimme antaa kiitosta.
Mynämäki on keskusteluissa tuonut esille sitä, että kattava palveluverkko peruspalveluiden osalta turvaisi parhaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden ja osaltaan edesauttaisi myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.
– Toki olemme tuoneet esille myös Mynämäen terveyskeskuksen toimivaa, nykyaikaista ja hyväkuntoista tilakokonaisuutta.
Maisilan mielestä olisi tosin ollut hyvä, jos koko sote-palveluverkkoa olisi tarkasteltu kokonaisuutena. Mynämäenkin osalta moni kohta on vielä avoimena.
– Toisaalta Mynämäen osalta koen, että meillä on ihan hyvä ja toimiva keskusteluyhteys Varhan kanssa niin yleisellä tasolla kuin yksittäisten tilakysymystenkin osalta. Koen, että tässäkin asiassa luottamukseen perustuva vuorovaikutus on paras keino tasapainoiseen lopputulokseen, Maisila sanoo.