Laurin koulun saneerauksen ensimmäisessä vaiheessa kohteena on ruokala ja keittiö, sekä päiväkotiin (kuvassa oik.) rakennettava yhdyskäytävä.
Sari Honkasalo
Sari Honkasalo
Mynämäen ensi vuoden talousarviossa investointitaso palautuu lähelle tavoitetta, jonka mukaan kunta investoi vuodessa poistojen verran eli noin parilla miljoonalla. Ensi vuonna sitä pitää vielä kuitenkin vähän korkeammalla suurin yksittäinen investointi, alkava Laurin koulun saneeraus.
Kuluvana vuonna kunnan investoinnit ovat nousseet huipputasolle kahdeksaan miljoonaan isojen hankkeiden kuten uuden terveyskeskuksen ja Vaahteramäen päiväkodin myötä.
Taloussuunnitelmassa Laurin koulun 5,5 miljoonan euron remontti jakautuu neljälle vuodelle. Ensi vuodelle budjetoidaan 1,5 miljoonaa, jolla toteutetaan keskuskeittiö, ruokala ja yhdyskäytävä Pikku-Laurin päiväkotiin.
Kunnanhallitus käsitteli budjetin ja vuosien 2022–2023 taloussuunnitelman omalta osaltaan maanantaina, ja esittää sitä 7.12. kokoontuvan valtuuston hyväksyttäväksi.
Toiseksi suurin investointi on Asemantien kevyen liikenteen väylän viimeinen osuus Kurinantieltä entiselle Aseman kaupalle. Sen kustannusarvio on kaikkineen noin 400 000 euroa.
– Positiivista tässä on se, että saimme sen MAL-hankkeeksi, jolloin saadaan Elyltä suurempi avustus, 50 prosenttia, toteaa Mynämäen tekninen johtaja Vesa-Matti Eura.
Hankkeessa odotetaan parhaillaan Traficomilta tiesuunnitelmapäätöstä.
Eura toteaa budjettiesityksen ensi vuoden investoinneista ainoastaan Asemantien kevyen liikenteen väylän ja muutaman katuosuuden olevan uudisinvestointi, muut ovat saneerausinvestointeja eli nykyisen omaisuuden kunnossa pitämistä.
Uutta katua rakennetaan Ruotsinpellon uudelle kaava-alueelle. Sieltä tehdään Vehmaantielle uusi liittymä, johon yhdistetään Kartanontie ja uusi Häävuoren suuntaan vievä yhteys, joka aikanaan yhdistyy Pikku-Laurin päiväkodin luo Kotipellontielle. Näihin Nihattulan alueeseen kuuluviin töihin esitetään ensi vuodelle 100 000 euroa ja 300 000 vuodelle 2023.
Roukkulin teollisuusalueen laajennukselle tehdään tieyhteydet nykyisiltä teiltä. Siihen esitetään 150 000 ensi vuodelle.
Virastotien ja Luhtatien risteyksestä poistetaan kolmiot ja rakennetaan korotettu risteys suojateineen. Siihen esitetään 17 000 euroa.
Kunnanvirasto on muuttamassa entisen käsi- ja taideteollisuusopiston tiloihin, ja budjettiin esitetään varattavaksi 100 000 euroa arkistotilojen järjestämiseen sinne. Nykyisin arkistot on hajautettu useaan paikkaan.
Vaahteramäen päiväkodin rakentamiseen tarvitaan vielä ensi vuonna 250 000 euroa.
Urheilukeskuksessa korjataan pururataa, johon esitetään 120 000 euron määrärahaa, sekä leijonapuiston kunnostukseen 50 000. Näihin ollaan teknisen johtajan mukaan myös hakemassa avustusta.
Investointilista sisältää myös muun muassa katu- ja siltasaneerauksia, katuvalaistuksen uusimista ja tieliikennelain vaatimia muutoksia, eli pääasiassa liikennemerkkien vaihtamista uuden lain mukaisiksi.
Kunnanhallituksen kokouksessa taloussuunnitelmaan tehtiin investointeihin yksi lisäys.
Aappo Kontu (kesk.) ehdotti Petri Varjosen (sd.) vuodelle 2022 lisättäväksi Hietamäentien katuvalojen rakentamiseen 80 000 euroa. Ehdotus hyväksyttiin äänin 7–4.
Kuntalaisten palveluihin budjettiesitys itsessään ei ole tuomassa juurikaan muutoksia. Kunnanjohtaja Seija Österberg toteaa kuitenkin katsauksessaan, että taloustilanteen ennustaminen on nykytilanteessa entistäkin vaikeampaa, eikä alkusyksystä päätetty talouden tasapainottamisohjelma tule riittämään talouden vakauttamiseksi.
Tehostamistoimia on hänen mukaansa välttämätöntä etsiä aktiivisesti jatkossakin.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk.) toteaa Mynämäen saaneen perustellusti 1 050 000 euroa harkinnanvaraista valtionosuutta voimakkaasti kasvaneisiin sote -menoihinsa, jonka lisäksi tuli valtion koronatukea.
– Ne yhdessä nostavat kuntamme vuoden 2020 vuosikatteen hyvälle tasolle. 2021 budjetin tasapainoa auttaa erityisesti Mynämäen valtuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma, mutta se yksinään ei ole riittävä turvaamaan tämän vuoden kaltaista hyvää tulosta. Veronkorotuspainetta jää tämän 2021 budjetin jälkeen – valitettavasti, Myllymäki toteaa.
Kertaluonteiseksi päätetyistä lomautuksista puolet sisältyy ensi vuoden budjettiin.
– Kunnan työntekijöille tämä on ollut raskas taakka, mutta uskon sen myös turvaavan työpaikkojen säilymisen ja suojaavan tulevaisuudessa vielä rajummilta toimilta.
Myllymäki muistuttaa, että yksityiseltä toimijalta ostettu uusi 45-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö ja joulukuussa avautuva 8-tien uudenaikaisin terveyskeskus varmistavat kattavat sosiaali-.ja terveyspalveluiden toimipisteet Mynämäen alueella, myös vuoden 2023 sote-muutoksen jälkeen.
Vaikka talouden haasteet jatkuvat seuraavallakin valtuustokaudella, Myllymäki näkee positiivisena asiana sen, että asukasmäärä ja syntyvyys ovat lähteneet kasvuun, tonttien kysyntä on elpynyt ja yritystonttien sekä toimitilojen kysyntä on selkeästi lisääntynyt.
– Hyvät liikenneyhteydet ja koronan vaikutuksesta kasvuun lähtenyt etätyö maaseutuympäristössä ovat vuoden 2021 mahdollinen suuri yllätys. Odotan innolla Gadolin älykylä -hankkeen liikkeellelähtöä ja uusia asukkaita kuntaamme, Myllymäki toteaa, ja uskoo, että nyt tehdyillä kunnan ja valtion toimenpiteillä Mynämäen pito- ja vetovoima lisääntyy.
Fakta
Tuloveroprosentti: 21,25 %
Lainaa/asukas (kunta): noin 4 360 euroa/as
Lainaa/asukas (kuntakonserni): 4 886 e/as (TP 2019)
Nettoinvestoinnit: 3 282 000 e
Tilikauden alijäämä (kunta): -1.615.739 e
Vuosikate: -37.739 e