Kunta pyristelee ylijäämää kerryttämällä irti ministeriön kriisikuntaseurannasta
Teija Uitto
Vehmaan kunnantalolla on tunnelma kuin Aki Kaurismäen elokuvasta Kauas pilvet karkaavat. Elokuva alkaa synkissä tunnelmissa, mutta sitten elämä alkaa luistaa.
– Vuoden 2020 tilinpäätöksen arvioidaan olevan noin 600 000 euroa ylijäämäinen, eikä tähän ole vielä laskettu valtioneuvoston harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, 350 000 euroa, kunnanjohtaja Ari Koskinen myhäilee tyytyväisenä.
Kunnan tilanne alkaa näyttää lupaavalta.
– Kyllä Vehmaa selviää ja pärjää itsenäisenä kuntana, Koskinen vakuuttaa.
Se edellyttää kunnalta kuitenkin tiukkaa talouskuria, sillä kuntakonsernin alijäämä on saatava painettua alle 1 000 euron per asukas, ja nyt se kieppuu 1 500 euron paikkeilla. Koskinen arvioi, että jo valtuuston siunaamilla kiinteistöveronkorotuksilla tavoitteeseen päästään.
Kunnanhallitus hyväksyi maanantaina talousarvioesityksen, joka on 183 772 euroa ylijäämäinen. Seuraavina suunnitelmavuosina ylijäämää kertyisi 162 472 euroa vuonna 2022 ja seuraavana vuonna 332 472 euroa. Arviointityöryhmän raportissa tavoitteena oli saada taseen alijäämä katettua seuraavien neljän vuoden aikana.
Peruspalvelujohtaja Maria Silver kertoo, että sote-puolella on jo tehty kaikki ne toimet, joita konsultti Timo Aronkytö ehdotti viime vuonna kriisikuntamenettelyssä.
– Lastensuojeluun on palkattu perhetyöntekijä. Sillä on ollut todella merkittävä vaikutus. Perheitä tukemalla pystytään ennaltaehkäisemään sijoituksia.
– Vanhuspalveluissa painopistettä siirretään kotihoitoon. Kotisairaalatoiminta on aloitettu tänä vuonna. Kotihoidossa lisätään kuntouttavaa työotetta, hän luetteli toimenpiteitä.
Silver korosti, että muutosten taloudelliset tulokset vasta pidemmällä aikavälillä, mutta jo nyt esimerkiksi lasten sijoitukset ovat vähentyneet.
Koska näistä toimenpiteistä huolimatta näytti siltä, ettei kunta pääse taloussäästöissään riittävälle tasolle, kunnanhallitus päätti palkata erityisasiantuntija Hannu Laurilan selvittämään tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Laurilan kanssa laadittiin myös talousarvioraami. Koskisen mukaan kunnanhallituksen hyväksymä talousarvioesitys noudattaa nyt sitä.
– Suurimmat investoinnit kunnassa on jo tehty. Uusi koulu oli suuri ja merkittävä investointi, yli kahdeksan miljoonaa euroa. Nyt investointilistalla on lähinnä korjaavia ja infraa ylläpitäviä investointeja. Taloussuunnitelmassa todetaan, että vain välttämättömät investoinnit toteutetaan. Päähuomio asetetaan konsernitason velan poismaksuun
Investointien kokonaismäärä on 398 968 euroa. Suurin Vehmaan kunnan investointi ensi vuonna on Kivilinnan muutos- ja maalausurakka, jolla entisen vuodeosaston tilat muutetaan virastokäyttöön sopiviksi. Kivilinnan remonttiin on varattu ensi vuodelle 67 000 euroa. Lisäksi kunnantalon ilmanvaihtoon ja Kivilinnan sähkötöihin on varattu 30 000 euroa.
Vehmaa on perustamassa ensi vuonna yhden varhaiskasvatusryhmän lisää. Kuntaan on muuttanut uusia lapsiperheitä ja myös subjektiivinen päivähoito-oikeus on lisännyt päiväkotipaikkojen kysyntää.
– Suunnitteilla on luontopäiväkotiryhmän perustaminen. Selvitystyö on alkamassa, miten luontoryhmä kiinnostaisi. Uskon, että kiinnostusta löytyy, kun lähikunnissa kotaryhmät ovat saaneet suurta suosiota, Koskinen sanoo.
Kodan rakentamiseen ja ryhmän perustamiseen on varattu investointirahaa 30 000 euroa. Hallinto- ja taloussuunnittelija Heli Antikainen-Pauna kertoo, että uutta varhaiskasvatusryhmää varten pitää palkata myös kaksi työntekijää lisää.
Investointilistalla on varattu katujen valaisemiseen ja päällystämiseen 40 000 euroa, Rautilan paloaseman lämmitysjärjestelmään 30 000 euroa, Kirkonkylän päiväkodin lämmitysjärjestelmän uusimiseen 40 000 euroa ja liikuntahallin pysäköintialueen asfaltointiin 20 000 euroa.
Koskinen sanoo, että kaikessa toiminnassa käytetään jatkuvaa harkintaa.
– Jos esimerkiksi joku työntekijä lähtee, arvioidaan, miten tehtävä hoidetaan, pitääkö paikka täyttää.
Vehmaan kunnan henkilöstömäärä on tällä hetkellä 239, ensi vuonna sen arvioidaan olevan 235.
Sosiaalipuolella jatketaan vanhusten ja vammaisten kotihoidon tehostamista. Margareeta-kodissa on tällä hetkellä 35 tehostetun asumisen palveluasumispaikkaa. Silverin mukaan tavoitteena on, että paikkoja tarvitaan vuonna 2022 enää 30– 32, muut paikat käytetään intervallipaikkoina.
– Satsaamme kotipalveluun sekä omaishoitajien jaksamisen tukemiseen.
– U-soten kanssa yhteistyössä otamme käyttöön uusia palveluja, jotka tuovat säästöjä.
Valtuusto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta 7. joulukuuta.
Fakta
Veroprosentti: 22,25
Lainaa/asukas (kunta): 7 419 euroa / asukas
Lainaa/asukas (kuntakonserni): 9 125 euroa /asukas (TP2019)
Nettoinvestoinnit (kunta): 398 968 euroa
Tilikauden ylijäämä (kunta): 183 772 euroa
Vuosikate: 874 778 euroa