JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Vakan maskotti Hermanni luuli löytäneensä korkeimman paikan merkin.

Vakan maskotti Hermanni luuli löytäneensä korkeimman paikan merkin.

Sari Honkasalo

Uutiset
Mynämäki
12.11.2020 14.40

Goliath näkyy Mynämäkeen asti

Saar­na­vuo­ri ny­kyi­sin hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa

Sari Hon­ka­sa­lo

Eri­lai­set luon­to­po­lut ovat li­sään­ty­neet kii­tet­tä­vää vauh­tia lä­hi­mat­kai­lun kiin­nos­tuk­sen kas­va­es­sa. Jos on jo ko­lun­nut kaik­ki vi­ral­li­set ret­ki­koh­teet, kan­nat­taa ot­taa esiin kart­ta ja tut­kia oli­si­ko lä­his­tön met­sis­sä jo­ta­kin kiin­nos­ta­vaa.

Näis­sä pi­tää toki sit­ten muis­taa, et­tä lii­ku­taan jo­ka­mie­he­noi­keuk­sia ja nii­hin liit­ty­viä vel­vol­li­suuk­sia nou­dat­ta­en.

My­nä­mä­en pe­rus­kar­tas­sa huo­mi­on he­rät­tää Saar­na­vuo­ri, tai oi­ke­as­taan nii­tä on kak­si: Iso Saar­na­vuo­ri ja Pie­ni Saar­na­vuo­ri.

Ison Saar­na­vuo­ren koh­dal­la on luku 99,5, eli kor­ke­al­la ol­laan me­ren­pin­nas­ta kat­sot­tu­na.

Kun "vuo­rel­le" me­nee Saar­na­vuo­ren­tien kaut­ta, ei kui­ten­kaan tar­vit­se juu­ri­kaan kii­ve­tä, ei­kä ties­sä­kään jyrk­kää nou­sua ole.

Kor­keu­des­ta to­dis­taa kui­ten­kin se, et­tä kal­li­on la­el­ta nä­kee kau­as.

Kun tai­vaan­ran­taa tii­rai­li Saar­na­vuo­rel­ta Tu­run suun­taan, oi­ke­as­ta koh­da­ta pui­den vä­lis­tä pil­kis­ti ra­ken­nel­ma, jota piti kat­soa kii­ka­ril­la tar­kem­paa.

Ra­ken­nel­man muo­dot näyt­ti­vät eri­koi­sil­ta, ja pie­nen goog­lai­lun jäl­keen sel­vi­si­kin, et­tä My­nä­mä­keen as­ti nä­kyy Tu­run te­la­kan Go­li­ath -nos­tu­ri.

Se on otet­tu käyt­töön ke­säl­lä 2018, ja ai­na­kin tuol­loin sitä mai­nos­tet­tiin Poh­jois­mai­den suu­rim­pa­na. Ei­kä ih­me et­tä nä­kyy pit­käl­le, kos­ka se on 120 met­riä kor­kea.

Nos­tu­rei­den oi­ke­al­la puo­lel­la nä­kyi myös ra­ken­nus, jon­ka maal­lik­ko­ret­kei­li­jä tul­kit­si ole­van Rai­si­on teh­taat.

Kal­li­on la­el­ta löy­ty­nyt me­tal­li­tap­pi näyt­ti ret­kei­li­jän sil­mään kor­keim­man pai­kan mer­kil­tä, mut­ta osoit­tau­tui­kin ole­van Maan­mit­taus­lai­tok­sen ta­so­kiin­to­pis­te, niin sa­not­tu kor­ko­pult­ti.

Turun telakan Goliath-nosturi piirtyy taivaanrantaan Mynämäen Saarnavuorelta katsottuna.

Turun telakan Goliath-nosturi piirtyy taivaanrantaan Mynämäen Saarnavuorelta katsottuna.

Sari Honkasalo

Saar­na­vuo­ri on My­nä­mä­en kun­nan toi­sek­si kor­kein koh­ta, sil­lä kor­kein löy­tyy Ku­han­kuo­non ret­kei­ly­rei­tis­tön alu­eel­ta Pal­tan­vuo­rel­ta, joka on niu­kas­ti yli sa­dan met­rin kor­keu­des­sa ny­kyi­seen me­ren­pin­taan ver­rat­tu­na.

Mis­tä ja mil­loin Saar­na­vuo­ri on saa­nut ny­kyi­sen ni­men­sä, ei lie­ne var­maa tie­toa. Ko­ti­mais­ten kiel­ten kes­kuk­sen ni­mis­tön eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja He­li­nä Uu­si­ta­lo to­te­aa Ison ja Pie­nen saar­na­vuo­ren ni­mien esiin­ty­vän pe­rus­kar­tois­sa vuo­des­ta 1952 läh­tien, kun taas van­hois­sa pi­tä­jä­kar­tois­sa alu­eel­ta näyt­tää ole­van vain asu­tus­ni­miä.

Ni­mi­ar­kis­ton ko­ko­el­mis­sa ker­ro­taan Isos­ta Saar­na­vuo­res­ta näin: "Kor­kea ja laa­ja mäki, kor­ke­an kal­li­on juu­rel­la on kuu­lem­ma näh­tä­vis­sä ki­ve­tys­tä. Li­säk­si mä­el­lä on suu­ret ki­vet, piis­pan saar­na­ki­vet. En­nen kun met­sä on ol­lut huo­nom­paa, mä­el­tä on kuu­lem­ma nä­ky­nyt My­nä­mä­en kir­kol­le." (Ke­ruu­tie­to vuo­del­ta 1992.)

– Piis­pan saar­na­ki­vis­tä ei ole ko­ko­el­ma­tie­toa. Pai­kan ni­me­ä­mi­nen on voi­nut ta­pah­tua kum­min päin vaan: joko ki­vet ovat an­ta­neet ai­heen isom­man mäen ni­meen, ja tä­män mu­kaan sit­ten on ni­met­ty pie­nem­pi mäki; tai sit­ten mäen nimi on vai­kut­ta­nut ki­vien ni­me­ä­mi­seen. Ni­men asi­a­taus­ta jää avoi­mek­si, jos muu­ta pe­ri­mä­tie­toa ei löy­dy, to­te­aa He­li­nä Uu­si­ta­lo.

Saar­na-al­kui­sia pai­kan­ni­miä on pe­rus­kar­tas­sa enim­mäk­seen ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa, Ni­mi­ar­kis­ton ko­ko­el­mis­sa vä­hän enem­män ja lä­hin­nä Ou­lun ala­puo­lel­la.

– Pal­jon on Saar­na­ki­viä ja osa on Saar­na(s)tuo­li-al­kui­sia. Isoil­la ki­vil­lä tai ki­vien luo­na on pap­pi tai muu eh­kä us­kon­nol­li­sen he­rä­tyk­sen saa­nut hen­ki­lö saar­nan­nut tai siel­lä on ol­lut muu­ta kir­kol­lis­ta me­noa, mah­dol­li­ses­ti jo ison­vi­han ai­ka­na ja jos kirk­koa ei ole vie­lä ol­lut. Saar­nas­tuo­li/too­li-ni­mis­sä vii­ta­taan usein pai­kan muo­toon, Uu­si­ta­lo ker­too.

Kallion laella on iso laakea kivi.

Kallion laella on iso laakea kivi.

Sari Honkasalo

Sii­tä­kään ei ole sel­vyyt­tä, oli­si­ko nimi al­ku­jaan voi­nut ol­la Saar­ni­vuo­ri, ja sit­tem­min muun­tu­nut Saar­na­vuo­rek­si. Väi­nö Pe­rä­län My­nä­mä­en his­to­ri­a­kir­jas­sa mai­ni­taan Saar­ni­vuo­res­ta löy­ty­nyt rau­ta­ren­gas, ja viit­tee­nä Suo­men Mu­se­on bib­li­og­ra­fia vuo­del­ta 1910.

Saar­nia alu­eel­la kas­vaa, sil­lä Saar­na­vuo­ren ku­pees­ta Vii­ais­ten kan­ta­ti­las­ta vuon­na 1964 ero­tet­tu met­sä­pals­ta ni­met­tiin Saar­ni­vuo­rek­si juu­ri pui­den mu­kaan. Ta­pa­ni Va­po­la ker­too, et­tä met­sä­pals­tal­le kai­ve­tun ui­ma­lam­men ran­nal­la on ol­lut luon­non­va­rais­ta saar­ni­puus­toa.

– Saar­nit ovat kyl­lä mel­kein kaik­ki hä­vin­neet, mut­ta jo­ku­nen löy­tyy, Va­po­la ker­too.

Hän muis­te­lee his­to­ri­a­tie­to­na kuul­leen­sa, et­tä Saar­na­vuo­ren nimi on saa­nut al­kun­sa sii­tä, kun py­hiin­va­el­ta­ja­mun­kit ovat pi­tä­neet siel­lä hen­gel­li­siä saar­na­ti­lai­suuk­sia, kun py­hiin­va­el­ta­jat ovat kul­ke­neet Ylä­neel­tä Vah­dol­le Tak­ku­lan ky­län kaut­ta, jos­sa kul­kee van­ha tie Va­po­lan met­sä­loh­kon lä­vit­se.

Kun Saar­na­vuo­rel­la Ta­pa­ni Va­po­lan nuo­ruu­des­sa oli kol­mi­o­mit­taus­tor­ni ja puus­to ny­kyis­tä ma­ta­lam­paa, hän muis­te­lee, et­tä tor­nis­ta oli­si nä­ky­nyt Tu­run tuo­mi­o­kirk­ko, ja Uu­den­kau­pun­gin suun­nas­sa Ka­lan­nin Kuu­an­vuo­ri, joka on hä­nen vel­jen­sä omis­tuk­ses­sa.

Jut­tua päi­vi­tet­ty 12.11. klo 14.40: Jut­tuun on li­sät­ty kuva kol­mi­o­mit­taus­tor­nis­ta.

Hel­mi esiin pii­los­ta?

Saar­na­vuo­ren alu­een eri­koi­suu­te­na on, et­tä se oli My­nä­mä­en kun­nan si­säl­lä ole­va Mie­tois­ten eril­li­sa­lue, enk­laa­vi, joi­ta syn­tyi iso­ja­on yh­tey­des­sä toi­mi­te­tun met­sä­mai­den jaon yh­tey­des­sä. Mie­tois­ten ky­lien ta­ka­mai­ta si­jait­si My­nä­mä­es­sä run­saas­ti.

Sik­si Saar­na­vuo­ren­kin koh­dal­la kar­tas­sa lu­kee ky­län ni­me­nä Kai­vat­tu­la, vaik­ka Kan­ta-Kai­vat­tu­la si­jait­see Mie­toi­sis­sa.

Lie­kö täs­sä syy sii­hen, et­tei ko­me­aa paik­kaa ole kos­kaan hyö­dyn­net­ty esi­mer­kik­si My­nä­mä­en näh­tä­vyy­te­nä: my­nä­mä­ke­läi­set ei­vät ole no­tee­ran­neet sitä, kos­ka se on ol­lut vi­ral­li­ses­ti Mie­tois­ten kor­kein koh­ta, ei­kä mie­tois­lai­sil­la­kaan puo­les­taan ole ol­lut int­res­siä nos­taa esiin paik­kaa, joka si­jait­si kau­ka­na My­nä­mä­en uu­me­nis­sa?

Ni­mes­tään huo­li­mat­ta Saar­na­vuo­ri ei kuu­lu Py­hän Hen­ri­kin py­hiin­va­el­lus­reit­tiin. Näin päät­ti vuon­na 1975 reit­tiä suun­ni­tel­lut toi­mi­kun­ta. Pöy­tä­kir­jan mu­kaan se pois­ti rei­tin koh­teis­ta Ison Saar­na­vuo­ren, "kos­ka se si­jait­si mel­ko kau­ka­na ties­tä".

Saar­na­vuo­rel­la on jos­kus jär­jes­tet­ty suun­nis­tus­ki­sat, ja siel­lä on myös yk­si My­nä­mä­en alu­eel­la ole­vis­ta ge­o­kät­köis­tä.

Maas­toon pai­nu­neet po­lut ker­to­vat, et­tä kä­vi­jöi­tä on, mut­ta useim­mil­le paik­ka on pii­los­sa ole­va hel­mi.

Po­ten­ti­aa­lia ret­ki­koh­teek­si oli­si, sil­lä kau­as nä­ky­vien mai­se­mien li­säk­si siel­lä on var­sin kau­nis­ta maas­toa. Ja Valp­pe­rin­tiel­tä er­ka­ne­va Saar­na­vuo­ren­tie­kin siis ny­kyi­sin yl­tää vuo­ren hui­pun ta­sol­le.

Sari Hon­ka­sa­lo

Näköislehdet

Kysely