Tulevana sunnuntaina äänestäjät valitsevat kunnanvaltuutettujen lisäksi päättäjät hyvinvointialueiden valtuustoihin. Maakunnallisten valtuutettujen tuleva nelivuotiskausi ei varmastikaan ole helppo, sillä iso osa hyvinvointialueista kärvistelee talouskurimuksessa.
Tilanne on tuttu myös Varsinais-Suomessa, jossa hyvinvointialue tavoittelee tänä vuonna alijäämäaikojen jatkeeksi 55 miljoonan euron ylijäämää. Sekään ei riitä, sillä kertyneen alijäämän kattamiseksi riittää puuhaa myös ensi vuodeksi. Miinus olisi nollattava vuoden 2026 loppuun mennessä.
Kun säästötavoitteet ovat hulppeat, niin kaukana ei ole sellainen ajatus, että ensi vaalikaudella joudutaan kajoamaan myös palvelupisteverkostoon. Tuskin yllätyksenä tulisi, jos joidenkin toimipisteiden ovet lukittaisiin lopullisesti.
Vakan alueella Maskussa tilanne on hieman erikoinen. Kehnokuntoisten nykytilojen vuoksi hyvinvointialue on päätynyt sote-aseman kokonaisulkoistukseen. Sote-aseman säilyttämisestä Maskussa on hyvinvointialueella valtuustotason päätös, mutta ulkoistus on edennyt aika lailla kangerrellen.
Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.) piipahti viime viikon maanantaina Maskussa selvittämässä paikallisia sote-näkymiä (V-SS 4.4.). Vauranojan viesti oli rauhoitteleva: vaikka lopullinen päätös palvelutuotannon aloittamisesta siirtyy vaalien jälkeiseen aikaan uusille päättäjille, niin valtuuston aiemman ratkaisun yli ei voi kävellä.
Voi olla, että askarruttamaan jäi kuitenkin kommentti siitä, että Maskun päätöksen pitää olla kokonaistaloudellinen verrattuna hyvinvointialueen omien tuotantokustannusten tasoon. Mitä jos näin ei olekaan?
Varsin kummallista olisi, jollei Masku saisi omaa sote-asemaa. Kunta ei kuitenkaan lukeudu Varsinais-Suomen pienimpiin: väkilukutilastossa takana ovat muun muassa Laitila ja Somero, joilla on kaupunkistatus.
Sekin pitää muistaa, että Maskun sote-asemaa käyttäisivät myös nousiaislaiset.
Vesa Penttilä