Suurpetojen, kuten suden, karhun ja ilveksen määrän kasvaessa eläimet ovat liikkuneet yhä enemmän pohjoisesta ja idästä kohti Etelä- ja Länsi-Suomea. Erityisesti läntisessä ja eteläisessä Suomessa susi elää jo ihmisvaikutteisilla alueilla ja on tottunut ihmisten ja ajoneuvojen läsnäoloon, eivätkä sudet enää karta ihmistä kuten aiemmin.
Sudet aiheuttavat myös merkittäviä vahinkoja tuotantoeläimille ja metsästäjät eivät juuri uskalla käyttää koiria enää metsästyksessä irrallaan. Vaikka kannat ovat kasvaneet, puutteellinen lainsäädäntö ja EU:n luontodirektiivin tiukat tulkinnat ovat käytännössä estäneet kannanhoidollisen metsästyksen, koska hallinto-oikeudet ovat toistuvasti kumonneet myönnetyt luvat luontojärjestöjen valitusten seurauksena.
Hallitus on tarttunut suurpeto-ongelmaan jo hallitusohjelmassa, johon kirjattiin suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen. Kannanhoidollisella metsästyksellä tarkoitetaan suurpetokannan kokoon, kannan kasvuun ja alueellisiin tiheyksiin vaikuttamista suunnitelmallisella ja kannanvaihteluihin reagoivalla metsästyksellä. Nyt asia on etenemässä lainsäädännön tasolle.
Hallituksen lain tarkoitus on mahdollistaa suurpetojen, kuten suden ja karhun kannanhoidollinen metsästys. Lakimuutoksella pyritään luomaan lakiin niin selkeät kriteerit, että suurpetojen kannanhoidolliset metsästysluvat eivät jatkossa kaadu hallinto-oikeudessa.
Lisäksi suurpetojen kantojen arviointiin käytettäviä kriteereitä tarkennetaan. Kannanhoidollisen metsästyksen sallitut määrät pohjautuvat suotuisan suojelun viitearvoon, joka määritellään jatkossakin parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuen. Jatkossa kriteeristö, jolla suurpetojen suotuisa suojelutaso määritellään, voidaan tarkemmin ohjata Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
Asia etenee myös EU-tasolla. Suomen onnistuneen EU-vaikuttamisen ansiosta Euroopan komissio on käynnistänyt valmistelut suden suojeluaseman muuttamiseksi täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Suojeluaseman muuttaminen helpottaa todennäköisesti entisestään kannanhoidollisten lupien myöntämistä. Vaikka kehitys etenee myös EU:ssa, on kansallinen lainsäädäntö saatettava kuntoon.
Tavoitteena on käsitellä laki pikaisesti eduskunnassa, jotta karhun kannanhoidollinen metsästys saataisiin käyntiin jo syksyllä 2025 ja suden kannanhoidollinen metsästys marraskuussa 2025. Uudistus tuo suurpetopolitiikan nykyaikaan ja lähemmäs kansalaisten oikeustajua. On kohtuutonta, että ihmiset joutuvat välttelemään ulkoilua tai kuljettamaan lapsiaan kouluun autolla petovaaran vuoksi. Järkevä ja laajasti hyväksyttävä suurpetopolitiikka on myös suden kaltaisten uhanalaisten lajien etu ja parantaa suojelun hyväksyttävyyttä.
Milla Lahdenperä
Kansanedustaja, Taivassalo
Mia Laiho
Kansanedustaja, Uusimaa