JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet
17.1.2025 15.54

Lukijalta: Mutta puhe oli netto­pääs­töistä!

Pek­ka Myl­ly­mä­ki nä­kee kir­joi­tuk­ses­saan V-SS 17.1.2024 vah­van vas­tak­kai­na­set­te­lun maa­seu­dun ja kau­pun­kien il­mas­to­toi­mien vä­lil­lä. Hän näyt­tää ajat­te­le­van, et­tä il­mas­to­toi­met koh­dis­tu­vat vain maan­käyt­tö­sek­to­riin, vaik­ka muil­la sek­to­reil­la il­mas­to­toi­mia on teh­ty jo pari vuo­si­kym­men­tä. Maan­käyt­tö­sek­to­ri – eri­tyi­ses­ti met­sä­sek­to­ri – on nyt nous­sut kes­kus­te­luun, kos­ka se on muut­tu­nut nie­lus­ta pääs­tön­läh­teek­si met­sän­hak­kui­den vuok­si.

Myl­ly­mä­en kir­joi­tuk­ses­ta nä­kyy sel­väs­ti, mi­ten huo­nos­ti tun­net­tu­ja EU:n il­mas­to­po­li­tii­kan oh­jaus­kei­not ovat. Sään­te­ly toi­mii kol­men eri me­ka­nis­min, EU:n pääs­tö­kaup­pa-, taa­kan­ja­ko- ja maan­käyt­tö­sek­to­rien kaut­ta. Kah­teen vii­mei­seen kai­va­taan myös maa­seu­dun osal­lis­tu­mis­ta. Ku­kaan ei ole vaa­ti­nut maa­seu­tua yk­sin rat­kai­se­maan il­mas­ton­muu­tok­sen on­gel­mia.

EU:n pääs­tö­kaup­paan kuu­luu va­jaa puo­let Suo­men pääs­töis­tä. Pääs­tö­kaup­pa aset­taa ka­ton ja sen kaut­ta mää­räy­tyy hin­ta te­ol­li­suu­den ja ener­gi­a­tuo­tan­to­lai­tos­ten hii­li­pääs­töil­le. Yh­des­sä so­vit­tu ka­ton vä­hit­täi­nen las­ke­mi­nen nos­taa suun­ni­tel­lus­ti pääs­töyk­si­köi­den hin­taa ja oh­jaa sa­mal­la il­mas­ton kan­nal­ta pa­rem­pien me­ne­tel­mien käyt­töön. Suo­mes­sa alan pääs­töt ovat puo­lit­tu­neet ver­tai­lu­vuo­des­ta 2005.

Ra­ken­nus­ten ja ra­ken­ta­mi­sen pääs­töt, jot­ka Myl­ly­mä­ki nos­taa esiin, ja­kau­tu­vat pääs­tö­kaup­pa- ja taa­kan­ja­ko­sek­to­ril­le. Ra­ken­ta­mi­sen osal­ta ra­ken­nu­sai­kai­nen ener­gi­an­ku­lu­tus on yli­voi­mai­ses­ti suu­rin pääs­tö­läh­de, ja ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­lien ku­ten be­to­nin ja te­räk­sen osuus nel­jän­nes. Koko ra­ken­ne­tun ym­pä­ris­tön hii­li­ja­lan­jäl­ki on las­ke­nut 15 pro­sent­tia vuo­des­ta 2017 vuo­teen 2021. (Vä­hä­hii­li­nen ra­ken­nus­te­ol­li­suus 2035 -tie­kar­tan päi­vi­tys 2024). Puu­ra­ken­ta­mis­ta tu­li­si mei­dän­kin mie­les­täm­me suo­sia ja täs­sä kun­ta­päät­tä­jät ja kaa­va­mää­räyk­set ovat mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa.

Taa­kan­ja­ko­sek­to­rin vä­hen­nyk­set ovat Suo­men omien pää­tös­ten va­ras­sa. Tä­hän kuu­lu­vat pääs­tö­kaup­paan kuu­lu­mat­to­mat alat ku­ten tie­lii­ken­ne (35 pro­sent­tia vuon­na 2022), maa­ta­lous (23 pro­sent­tia), työ­ko­neet (9 pro­sent­tia), kau­ko­läm­pöön kuu­lu­mat­to­mien ra­ken­nus­ten läm­mi­tys (7 pro­sent­tia) ja jät­tei­den kä­sit­te­ly (6 pro­sent­tia). Kaik­ki­aan taa­kan­ja­ko­sek­to­rin pääs­töt ovat las­ke­neet 26 pro­sent­tia ver­tai­lu­vuo­des­ta 2005. Jät­tei­den­kä­sit­te­lyn pääs­töt ovat las­ke­neet 48 pro­sent­tia, maa­ta­lou­den 3 pro­sent­tia (Il­mas­to­vuo­si­ker­to­mus 2024).

Maan­käyt­tö­sek­to­rin (maan­käyt­tö, maan­käy­tön muu­tok­set ja met­sä­ta­lous) osal­ta on so­vit­tu, et­tei se saa tuot­taa net­to­pääs­tö­jä. Jos pääs­tö­jä on nie­lu­ja enem­män, tu­lee ero kom­pen­soi­da taa­kan­ja­ko­sek­to­rin vaa­ti­muk­sia ki­ris­tä­mäl­lä. Näin on Suo­mes­sa käy­mäs­sä, sil­lä met­sät ei­vät enää vuo­den 2021 jäl­keen ole toi­mi­neen nie­lui­na.

Myl­ly­mä­ki viit­taa kir­joi­tuk­ses­saan EU:n ul­ko­puo­li­seen tuon­nin ai­heut­ta­maan hak­kuu­vuo­toon. Vaa­ra­na on, et­tä hii­li­pääs­töt siir­ty­vät ul­ko­maan­kau­pan kaut­ta mai­hin, jois­sa pääs­tö­ra­joi­tuk­sis­ta ei vä­li­te­tä. EU on ot­ta­mas­sa hii­li­tul­lit käyt­töön mo­nil­le tuon­ti­tuot­teil­le, ku­ten rau­ta, te­räs, se­ment­ti ja lan­noit­teet. Puu­ta­va­raa tul­li ei vie­lä kos­ke. EU:n met­sä­ka­to­a­se­tuk­sel­la py­ri­tään kui­ten­kin vä­hen­tä­mään mm. kah­vin, kaa­ka­on, öl­jy­pal­mun ja puun ku­lu­tuk­sem­me muis­sa mais­sa ai­heut­ta­maa met­sä­ka­toa.

Myös met­sien suo­je­lu luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den heik­ke­ne­mi­sen hi­das­ta­mi­sek­si saat­taa joh­taa hak­kuu­vuo­toon, mut­ta to­si­a­si­a­na py­syy, et­tä suo­ma­lais­ta luon­toa ja suo­ma­lais­ten vir­kis­ty­sa­lu­ei­ta em­me voi suo­jel­la Bra­si­li­as­sa tai Kii­nas­sa. Il­mas­to- ja luon­to­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­ses­sa Suo­men osa­na EU:ta on syy­tä näyt­tää mal­lia muil­le mail­le.

Lo­puk­si to­te­am­me, et­tä vaik­ka kes­ki­mää­räi­sen hel­sin­ki­läi­set pääs­töt ylit­tä­vät­kin rei­lus­ti Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­sen ta­voit­teet, niin hen­keä koh­ti las­ke­tut pääs­töt ovat My­nä­mä­el­lä yli kak­sin­ker­tai­set Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na (kun­ta­koh­tai­set tie­dot si­vul­ta Hii­li­neut­raa­li Suo­mi 2024).

Ir­ma Sa­lo­nie­mi

Min­na Pap­pi­la

Näköislehdet

Kysely

Syötkö punaista lihaa ravitsemussuositusten mukaisesti eli enintään 350 g viikossa (raakapaino 500 g)?
En syö punaista lihaa lainkaan.
Syön suositusten mukaisesti.
Ylittyy ajoittain.
Syön lihaa runsaammin.
Ei voisi vähempää kiinnostaa.