Suo­mes­sa­kin on ajoit­tain kes­kus­tel­tu ää­ni­kyn­nyk­sen käyt­töö­no­tos­ta edus­kun­ta­vaa­leis­sa.

Us­kon, et­tä kan­sa­lais­ten enem­mis­tö kan­nat­tai­si ää­ni­kyn­nys­tä jos­sain muo­dos­sa.

Eri­tyi­sen sel­ke­äs­ti kyn­nyk­sen tar­peel­li­suus nou­si esiin pari vuot­ta sit­ten, kun maa­ham­me muo­dos­tet­tiin enem­mis­tö­hal­li­tus RKP:n ja kris­til­lis­de­mok­raat­tien tu­el­la. Nämä mo­lem­mat puo­lu­eet pois­tui­si­vat edus­kun­nas­ta vii­den pro­sen­tin ää­ni­kyn­nyk­sen myö­tä.

Kol­mas pien­puo­lue edus­kun­nas­sa on yh­den edus­ta­jan Lii­ke Nyt.

Kun­ta­vaa­leis­sa eri­lai­set pien­ryh­mät ja kan­san­liik­keet ovat ta­val­li­sia ja usein tar­peel­li­si­a­kin kun­nal­li­sen de­mok­ra­ti­an to­teut­ta­ji­na.

Kum­pi to­teu­tuu en­sin. Suh­teel­li­nen vaa­li­ta­pa Yh­dys­val­to­jen pre­si­den­tin­vaa­leis­sa vai ää­ni­kyn­nys Suo­men edus­kun­ta­vaa­leis­sa?

Mas­kun oma­tun­to