Kansallisesti on linjattu, että iäkkäät ihmiset voivat asua omassa kodissa ja saada sinne tarvitsemansa palvelut ympäri vuorokauden. Kotihoidossa ja ikäihmisten ympärivuorokautisissa asumispalveluissa työskentelevät hoitajat kokevat riittämättömyyttä, koska heillä ei ole aikaa hoitaa asiakkaita hyvin ja laadukkaasti.
Kotihoidossa aika riittää juuri ehkä välttämättömiin hoitotoimenpiteisiin. Asiakkaita tulee koko ajan lisää, mutta resursseja ei ole asiakasmäärään ja hoidon tarpeisiin nähden riittävästi. Hyvin suuri paine kohdistuu kotihoidon työntekijöihin.
Viimeaikaiset leikkaukset ovat kohdistuneet jälleen myös ikäihmisiin. Hallitus laski hoitajamitoitusta, mikä näkyy ympärivuorokautisissa asumispalveluissa ja siellä asuvien ikäihmisten toimintakyky alkaa muutenkin luonnollisesti laskea iän ja monien sairauksien seurauksena.
Kotitalousvähennyksen verotuksessa vähennettävä osuus pienenee ja vaikuttaa ikäihmisten mahdollisuuksiin ostaa esimerkiksi palveluja omaan kotiinsa. Hyvinvointialueet joutuvat koko ajan tekemään päätöksiä huonon taloustilanteen vuoksi. Ikäihmisten ravinnon laadustakin on tingitty ympärivuorokautisissa asumispalveluissa.
Vanhusasiavaltuutetun mukaan pienituloisuus on keskimääräistä suurempaa yli 85-vuotta täyttäneillä ja suuri osa yli 70-vuotiaista on digitaalisen asioinnin ulkopuolella. Vanhusasiavaltuutettu nostaa esille erityisesti liian pienet tulot, esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja tai muita välttämättömiä palveluja. Nämä asiat haittaavat tuhansien iäkkäiden elämää.
Pitää muistaa, että moni ikäihminen toimii esimerkiksi omaishoitajana tai auttaa huonokuntoisempaa puolisoaan, he auttavat usein lastenlasten hoitamisessa, tekevät vapaaehtoistyötä ja moni yli 63-vuotias on työelämässä. He ovat myös olleet aina veronmaksajia. He ovat vuosikausien aikana tehneet töitä ja rakentaneet Suomen yhteiskuntaa meille. Nyt emme pysty tarjoamaan heille riittäviä palveluja ja hoivaa.
Vanhuspalveluihin panostaminen on panostamista koko meidän yhteiskuntaamme ja myös eri-ikäisiin ihmisiin. Riittävät palvelut iäkkäille lisäävät terveydenhuollon muidenkin palvelujen toimivuutta, kuten sairaalaosastojen ja päivystyksen. THL arvioi vuonna 2023, että neljän seuraavan vuoden aikana kotihoitoa, yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa 33 000:lla.
Miten näihin tarpeisiin aiotaan vastata? Miten voidaan turvata hoivatyön arvostus sekä veto- ja pitovoima? Siihen tarvitaan aitoa tahtotilaa, arvokeskustelua ja resurssien lisäämistä.
Kirsi Kauliomäki (sd.)
Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, hoitotyön opettaja ja lyhytterapeutti