JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Kulttuuri
Mynämäki
26.11.2020 8.25

Sara asettuu ikkunaan – vastaisku juoruille

Per­for­mans­si­sar­ja My­nä­mä­es­sä

Sari Hon­ka­sa­lo

My­nä­mä­ke­läi­nen Sara Mo­berg aset­tuu jou­lu­kuun al­ku­puo­lel­la asu­maan My­nä­mä­en kes­kus­taan Saa­rek­keen näy­teik­ku­naan, ja esit­tää sa­mal­la per­for­mans­si­sar­jan "Et­teks te tie­dä kuka mä oon – ta­ri­na mi­näk­si tu­le­mi­ses­ta".

Esi­tyk­siä on 1.–8.12. päi­vit­täin yk­si ai­na klo 17 al­ka­en, kes­to mak­si­mis­saan 15 mi­nuut­tia.

Kaik­ki sai al­kun­sa sii­tä, kun Sa­raa ot­ti pää­hän juo­rut, joi­ta oli kuul­lut it­ses­tään ker­rot­ta­van, ja ha­lu­si niil­le jon­kin­lai­sen vas­tais­kun.

– Mie­tin et­tä me­nen vaik­ka mie­luum­min ik­ku­naan esil­le, juo­rut­koon sii­tä.

Ik­ku­nas­sa asu­mi­seen veti myös tie­toi­suus sii­tä, mi­ten pal­jon Suo­mes­sa edel­leen on asun­not­to­muut­ta. Ko­ro­na-ai­kaan puo­les­taan so­pii ko­ke­mus sii­tä, mil­lais­ta on elää eris­tyk­sis­sä. Ik­ku­nas­sa on nä­ky­vis­sä mut­ta kui­ten­kin la­sin erot­ta­ma­na muis­ta.

– Yö­py­mi­sa­ja­tus tuli ko­ro­nas­ta mut­ta myös ko­din tär­key­des­tä. Se on edel­leen mo­nel­le vie­ras aja­tus, et­tä Suo­mes­sa on pal­jon asun­not­to­mia, ei­vät­kä kaik­ki ole mi­tään va­paa­eh­toi­ses­ti asun­not­to­mia pu­liuk­ko­ja, Sara to­te­aa.

Sara oli miet­ti­nyt, et­tä pis­täi­si­kö Näyt­tä­möik­ku­na-aja­tuk­ses­taan vies­tiä Saa­ren kar­ta­non yh­tei­sö­tai­tei­li­ja Pia Bartsc­hil­le, mut­ta hän­tä pe­lot­ti lii­kaa. Sit­ten hän sat­tu­mal­ta ta­pa­si Pian, ja asia oli hel­pom­pi sa­noa kas­vo­tus­ten.

Yh­teis­työs­sä idea läh­ti ke­hit­ty­mään, ja taus­ta­jouk­koi­hin löy­tyi­vät myös An­ni Leh­to­nen ja Mar­cus Mat­ti­la. An­ni te­kee la­vas­tei­ta, pu­vus­tus­ta ja toi­mii tek­ni­se­nä tu­ke­na ja Mar­cus on ol­lut mu­ka­na te­ok­sen suun­nit­te­lus­sa sekä toi­mii esi­tyk­sis­sä si­vu­roo­leis­sa.

Per­for­mans­si ei ole Sa­ral­le vie­ras­ta, sil­lä hän on osal­lis­tu­nut muu­ta­miin ai­em­piin yh­tei­sö­tai­teen pro­jek­tei­hin, mut­ta yk­sin hän ei ole sitä ai­em­min teh­nyt.

Esi­tyk­ses­sä kä­si­tel­lään sitä, mil­lai­nen Sara it­se ko­kee ole­van­sa, mil­lai­sek­si ih­mi­set hä­net olet­ta­vat, mil­lai­nen hän ei ha­lua ol­la ja mil­lai­sek­si hän ha­lu­aa tul­la.

– Esi­tys on ta­ri­na mi­näk­si tu­le­mi­ses­ta. En­sin py­ri­tään ir­ti niis­tä ul­ko­puo­lis­ten an­ta­mis­ta omi­nai­suuk­sis­ta, mie­ti­tään mikä on it­sel­le tär­ke­ää ja an­ne­taan jo­kai­sel­le omi­nai­suu­del­le roo­li­hah­mo, Pia ku­vai­lee esi­tyk­sen kul­kua.

Sar­jan en­sim­mäi­ses­sä esi­tyk­ses­sä ku­va­taan ir­tau­tu­mis­ta, ja muis­sa esi­tyk­sis­sä roo­li­hah­mo­jen kaut­ta it­se­päi­syyt­tä, ujout­ta, luo­vuut­ta, hen­gel­li­syyt­tä, ra­ti­o­naa­li­suut­ta, ris­ti­rii­tai­suut­ta ja yk­si­näi­syyt­tä.

Kun luo­vii sen vä­lil­lä, mitä it­se nä­kee ja mitä muut nä­ke­vät, jou­tuu myös poh­ti­maan kum­pi on to­tuus, vai on­ko se jo­ta­kin sil­tä vä­lil­tä.

– Esi­tys­tä voi tul­la kat­so­maan vain yh­te­nä il­ta­na, mut­ta jos käy kat­so­mas­sa kaik­ki, syn­tyy jat­ku­vuus hah­mo­jen vä­lil­lä, Pia to­te­aa.

Esi­tyk­siä kat­so­taan ik­ku­nan ta­kaa ul­koa, mut­ta vii­mei­sel­lä ker­ral­la Saa­rek­kees­sa on myös avoi­met ovet.

En­sim­mäi­nen esi­tys myös strii­ma­taan Saa­rek­keen Fa­ce­book-si­vul­le.

Sara Mo­berg to­te­aa, et­tä yh­tei­sö­tai­teen myö­tä hä­nen on ol­lut hel­pom­pi hen­git­tää.

– Mi­nun ei ole ol­lut help­po löy­tää sitä, mitä ha­lu­an teh­dä. Olen ai­na ha­lun­nut teh­dä jo­ta­kin luo­vaa, mut­ta olen aja­tel­lut et­tei se on­nis­tu, kun olen niin pas­ka tyyp­pi, en ole luot­ta­nut it­see­ni, Sara ker­too.

Sara myön­tää et­tei nuo­rem­pa­na edes ym­mär­tä­nyt luo­vuu­den pur­ka­mi­sen tär­keyt­tä. Nyt hän suun­nit­te­lee tai­tei­li­jan am­mat­tia va­ka­vis­saan.

Tai­tees­sa hän pi­tää sii­tä, et­tä se on hel­lä­va­rai­sem­pi tapa tuo­da jul­ki mie­li­pi­tei­tään kuin vaik­ka kir­joit­ta­mi­nen.

– Ja te­ok­set, ku­ten Sa­ran­kin teos, voi­vat tar­jo­ta jon­kin­lai­sen sa­mais­tu­mis­pin­nan niil­le, jot­ka kamp­pai­le­vat sa­mo­jen asi­oi­den kans­sa, Pia Bartsch li­sää.

Näköislehdet

Kysely