Me­ri­mas­kun Maa­mies­seu­ran­ta­lo on jo 90 vuo­den ajan koon­nut me­ri­mas­ku­lai­sia suo­jiin­sa niin mo­ni­nais­ten har­ras­tuk­sien pa­riin kuin eri­lai­siin juh­liin ai­na il­ta­mis­ta hir­vi­pei­jai­siin ja läm­min­hen­ki­siin per­he­juh­liin.

Maa­mies­seu­ran­ta­lon kan­na­tu­syh­dis­tys kut­suu nyt pit­kän his­to­ri­an kun­ni­ak­si me­ri­mas­ku­lai­sia ta­lon käyt­tä­jiä ja mui­ta van­hois­ta ra­ken­nuk­sis­ta kiin­nos­tu­nei­ta tu­tus­tu­maan his­to­ri­al­li­seen ra­ken­nuk­seen.

Me­ri­mas­kun Maa­mies­seu­ran­ta­lo tu­tuk­si -ti­lai­suus jär­jes­te­tään lau­an­tai­na 7.5. klo 14 ta­lol­la (Kil­lais­ten­tie 40) Ti­lai­suus on mak­su­ton, ja sen päät­teek­si on kah­vi­tar­joi­lu.

"Van­ha ra­ken­nus on kuin an­tiik­ki­nen pii­ron­ki", on ark­ki­teh­ti Viri Tep­po-Pär­nä, toi­nen ti­lai­suu­den pu­hu­jis­ta sa­no­nut. Se kät­kee si­sään­sä aar­tei­ta ja ta­ri­noi­ta, joi­ta ei en­si sil­mäyk­sel­lä huo­maa, mut­ta jot­ka lä­hem­min tar­kas­tel­tu­na ilah­dut­ta­vat ja rie­mas­tut­ta­vat.

Tep­po-Pär­nä on eri­kois­tu­nut van­han ra­ken­nus­kan­nan ja kult­tuu­ri­mai­se­man suo­je­luun. Hän on Ra­ken­nus­pe­rin­teen Ys­tä­vät ry:n pe­rus­ta­ja­jä­sen ja pit­kä­ai­kai­nen pu­heen­joh­ta­ja.

En­tä kuka ai­koi­naan suun­nit­te­li ra­ken­nuk­sen? Mu­se­oa­ma­nu­ens­si Ul­la Clerc on tut­ki­nut 1900-lu­vun al­ku­puo­lel­la Lou­nais-Suo­men maan­vil­je­lys­seu­ran ra­ken­nus­neu­vo­ja­na toi­mi­nut­ta On­ni Tou­rua, ja nyt hän poh­tii, on­ko myös Me­ri­mas­kun Maa­mies­seu­ran­ta­lo Tou­run suun­nit­te­le­ma.

Clerc työs­ken­te­lee Naan­ta­lin mu­se­os­sa. Clerc on Ra­ken­nus­pe­rin­teen Ys­tä­vät ry:n pu­heen­joh­ta­ja ja sen jul­kai­se­man Tuu­ma-leh­den pää­toi­mit­ta­ja.

Lo­puk­si esiin­tyy me­ri­mas­ku­lai­nen Fli­kat-kuo­ro.

– Meil­le lau­la­mi­nen on tär­keä har­ras­tus ruuh­ka­vuo­sien kes­kel­lä. Esiin­nym­me iloi­sen ren­nol­la ot­teel­la ja mo­ni­puo­li­sel­la oh­jel­mis­tol­la, ker­too kuo­ron jä­sen Ii­da San­ta­lah­ti.

Talo ra­ken­net­tiin tal­koo­voi­min alun pe­rin suo­je­lus­kun­ta­ta­lok­si, ja sen vih­ki­äi­siä vie­tet­tiin hel­mi­kuus­sa 1932.

Kun suo­je­lus­kun­nat so­tien jäl­keen lak­kau­tet­tiin, ta­lon omis­tus siir­tyi Me­ri­mas­kun maa­mies­seu­ral­le. Ny­kyi­sin ta­loa yl­lä­pi­tää tal­koo­voi­min Me­ri­mas­kun Maa­mies­seu­ran­ta­lon kan­na­tu­syh­dis­tys.

Naan­ta­lin kau­pun­gin avus­tus mah­dol­lis­taa Maa­mies­seu­ran­ta­lon käy­tön me­ri­mas­ku­lais­ten har­ras­tus­toi­min­taan. Ta­lol­la ko­koon­tu­vat esi­mer­kik­si Ah­don lii­kun­ta­ryh­mät ja Me­ri­mas­kun te­at­te­ri har­joi­tuk­siin­sa.

Toi­min­nal­la on pit­kät pe­rin­teet: Voi­mis­te­lu- ja ur­hei­lu­seu­ra Me­ri­mas­kun Ah­don pe­rus­ta­va ko­kous pi­det­tiin ta­lol­la elo­kuus­sa 1945, ja seu­ran toi­min­ta kes­kit­tyi vuo­si­kym­me­nien ajan ta­lol­le ja sen ym­pä­ris­töön. Jo 1930-lu­vul­la al­ka­nut te­at­te­ri­toi­min­ta siir­tyi Ah­don yh­tey­teen 1946, ja nyt­tem­min Me­ri­mas­kun te­at­te­ri on osa Me­ri­mas­ku-Seu­ran toi­min­taa.