Uuden Hannulan kartanohuvila on koristanut Askaisten maalaismaisemaa 1800-luvulta asti. Mannerheimin suvun metsästysmajaksi rakennettu päärakennus toimii nykyään Maskun seurakunnan leirikeskuksena.
Nykyisin Mannerlahtena tunnettu koristeellinen huvila on kokenut monia vaiheita sen 150-vuotisen historian aikana. Leirikeskuksen isäntä Eira Nokkala uskoo huvilalla olevan suuri merkitys erityisesti maskulaisille, tietäväthän kaikki Mannerheimin suvun asuttaneen Askaisten kartanoita. Tätä huvilaa on asuttanut kuitenkin kartanonherroja joka puolelta Varsinais-Suomea.
Päärakennuksen rakennutti alunperin kreivi Carl Robert Mannerheim vuonna 1873. Suurtilallinen liikemies on Suomen ainoan marsalkan, Carl Gustaf Emil Mannerheimin isä. Kansantarinoiden mukaan hänkin on viettänyt kesiään meren rannalla sijaitsevassa huvilassa.
Päärakennuksen suunnittelusta vastasivat Kakolanmäen vankilan suunnittelija Theodor Decker ja Suomen arkkitehtuurin opetuksen aloittanut Frans Anatolius Sjöström.
Kartanohuvilan ulkokuori edustaa arkkitehtuuriltaan kertaustyylien sekoitusta, mikä oli tyypillistä 1800-luvun loppupuolen huviloille. Mannerlahti on sievine parvekkeineen ja runsaine yksityiskohtineen yksi Varsinais-Suomen kauneimmista rakennuksista.
Päärakennuksen loistosta ja sitä ympäröivästä vihreästä puutarhasta on saanut nauttia lukuisia porvariomistajia myös Mannerheimin suvun jälkeen. Kartanonherrat käyttivät huvilaa sekä kesäasuntona lomailuun, että maatilana ja sijoituskohteena.
Hannulan ympäröivää maata on käytetty monenlaiseen toimintaan omenatarhojen kasvatuksesta hevosten jalostukseen ja raviharrastukseen. Myöhemmin päärakennus on majoittanut muun muassa täysihoitolan vieraita ja astmaparantolan potilaita.
1930-luvulla huvilaan perustettiin Maskun kunnalliskoti, joka asutti muun muassa vanhuksia ja kehitysvammaisia. Kunnalliskoti oli nimensä mukaisesti koti myös paikan työntekijöille.
Nykyisin seurakunnan diakonien järjestämät vanhusten ja vammaisten virkistyspäivät muistuttavat kartanon kunnalliskodin ajoilta.
Maskun seurakunnat tekivät kaupat Uudesta Hannulasta 1982, jolloin sitä alettiin remontoimaan leirikeskukseksi. Rippileiriläiset saivat nauttia aurinkoisesta Mannerlahdesta ensimmäisen kerran elokuussa 1983. Nykyisen nimensä huvila entisestä asemastaan Mannerheimin sukukartanona ja sijainnistaan merenlahdessa.
Mannerlahden isäntänä on toiminut Eira Nokkala vuodesta 1998 asti saaden pitää kaunista huvilaa ja sen puutarhaa työpaikan lisäksi myös kotinaan.
Nokkalan työhön kuuluu vanhasta rakennuksesta ja pihapiiristä huolehtiminen, jotta sen tyyli ja loisto säilyisi myös tuleville sukupolville. Rauhallisemmalla talvikaudella työpäivät täyttyvät esimerkiksi omenapuiden leikkauksesta ja siivouksesta. Kesän lähestyessä täytyy sadat ikkunaruudut pestä ja huvila valmistaa sesonkikauttaan varten.
Kesäkuukausina leirikeskus täyttyy Maskun seurakuntalaisten lisäksi myös muiden seurakuntien ja partiolippukunnan Kolkankävijöiden leiriläisistä. Turun tuomiokirkon poikakuorolaistenkin laulu on kaikunut huvilan hirsiseinissä kuoron leireillä. Sijainti meren rannalla ja remontoitu rantasauna houkuttelee myös juhlijoita vuokraamaan kartanoa.
Tänä vuonna kesäkausi alkaa itse Uuden Hannulan juhlimisella. 28. toukokuuta kartanohuvila täyttyy varsinaissuomalaisista, kun juhlitaan Mannerlahden 150-vuotispäivää. Mannerfest-tapahtumaa on järjestämässä seurakunnan kanssa yhteistyössä Maskun kunta ja monia maskulaisia yhdistyksiä, kuten Lemun kempit, Martat ja partiolaiset.
Tapahtuma alkaa klo 10 kansanlaulumessulla Askaisten kirkossa. Päivä etenee juhlallisuuksista klo 13–16 lapsiperheille sopivaan ohjelmaan, ja illemmalla klo 16–19 jatketaan juhlintaa grillauksen, frisbeegolfin ja saunomisen parissa.
Ruokailujen yhteydessä vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi antaa mahdollisuuden osallistua hyvän jakamiseen myös kauemmas. Tapahtumaan osallistuvat saavat nauttia kajakkien ja arpajaisten lisäksi Uuden Hannulan huvilan merellisestä tunnelmasta ja historian humusta.
Aino Kyrölä