Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoja ja näytteitä Suomessa 1950-luvulla tai sitä ennen viljellyistä korkeista leimuista. Kiinnostuksen kohteena ovat nimenomaan syys-, täplä- ja kiiltoleimujen vanhat lajikkeet sekä viljelykannat, jotka kasvavat yli puolimetrisiksi ja kukkivat loppukesästä lähtien.
– Tiedonkeruulla on kiire, jotta arvokkaat ja härmän kestävät leimut eivät ennätä tuhoutua esimerkiksi puutarhoja uudistettaessa, toteaa tutkija Saara Tuohimetsä Lukesta.
Leimukukat eli floksit (Phlox sp.) on pohjoisamerikkalainen kasvisuku, joka on saavuttanut merkittävän aseman eurooppalaisissa puutarhoissa. Leimukukat voidaan karkeasti jakaa mataliin ja korkeisiin lajeihin. Korkeat leimukukat, niin sanotut syysleimukukat, kukkivat kesän lopulla näyttävästi ja ovat perinteisesti hyvin suosittuja puutarhakasveja myös Suomessa.
Syysleimukukkien jalostaminen alkoi Euroopassa 1800-luvun alkupuolella ja markkinoille saatiin komeita puutarhalajikkeita, joiden suuret kukat ovat vaihtelevan värisiä puhtaan valkoisista eri sävyisiin punaisiin ja violetteihin.
– Suomalaisessa puutarhakirjallisuudessa esitellään 1900-luvun alkuvuosikymmeninä yli 20 syysleimulajiketta. Taimistojen luetteloiden mukaan 1920–40-luvuilla on ollut saatavilla jopa 30 lajiketta kahdeksasta eri väriryhmästä. Osa on aikojen saatossa hävinnyt tuotannosta, mutta niitä saattaa edelleen löytyä vanhoista pihoista ja puutarhoista. Vanhat lajikkeet ovat kestäviä, mikä on yksi syy kasvien etsimiseen, Tuohimetsä kertoo.
Leimukuulutuksella kartoitetaan vanhojen lajikkeiden ja viljelykantojen esiintymistä Suomessa. Tutkimukseen valikoidut kasvikannat istutetaan loppukesällä 2022 Luken Piikkiön puutarhatutkimuksen koetoimipaikalle kantavertailua ja suvun monimuotoisuuden selvitystä varten.
Leimujen elämään kuuluu härmäsienten isäntälajina toimiminen. Kasvivertailussa seurataan eri kasvikantojen kestävyyttä koristearvoa heikentävää härmää vastaan.
Kuulutuksella halutaan löytää erityisesti terveiksi ja kestäviksi osoittautuneita kasvikantoja. Tutkimuksen ansioista saadaan kerättyä arvokkaita syys-, täplä- ja kiiltoleimuja kansalliseen kasvikokoelmaan.
– Säilytettäväksi kokoelmaksi valitaan suomalaisiin olosuhteisiin hyvin sopeutunut, monimuotoinen, näyttävä ja terve valikoima leimuja. Samalla edistetään myös vanhojen leimujen tuotantoa, jolloin niiden käyttö jatkuu ja käyttökulttuuri ja arvo säilyvät, kertoo viherrakentamisen kasvien geenivarojen tutkija Merja Hartikainen Lukesta.
Fakta
Vanhoista, korkeista syysleimuista voi ilmoittaa Luken Kasvinpolku-tietojärjestelmään www.luke.fi/ilmoitakasvi 18.9. mennessä.
Mukaan toivotaan valokuvia.
Leimu – Leimut (Phlox) talteen ja tuotantoon projektia rahoittaa Luken lisäksi Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö.