Kuka on maailman sympaattisin kepulainen jääkiekkonero? Helppoon kysymykseen vastaus on Juhani Tamminen, joka tunnetaan ympäri maailmaa ja myös ulkoavaruudessa Tami-nimellä. Hänellä on paljon veljiä. Koska hän on myös Aurinkokuningas, ego meinaa mahtua hieman väljempään jääkiekkohalliin.
Naantali on Suomen virallinen aurinkokaupunki, jossa päinvastaisista hokemista huolimatta möllykkä ei taivaalla tosiaankaan alvariinsa möllötä. Nyt Naantali saa uuden kaupunginjohtajan, joka on sukupuoleltaan nainen. Tällä ei ole suurta merkitystä, koska nykyaikaa on se, että kaikkiin tehtäviin pyritään löytämään pätevin tekijä riippumatta housujen sisällöstä.
Jos ja etenkin kun pitää uskoa naapurilehtiä Turun Sanomia ja Rannikkoseutua, niin Naantali saa Laura Leppäsestä (sit.) sellaisen kaupunginjohtajan, jolle sopisi Aurinkokuningattaren titteli. Voi olla, että Päijät-Hämeen maskulaiselle maakuntajohtajalle riittää se, että hän on jatkossa Naantalin kaupunginjohtaja ilman aurinkoisia lisukkeita.
Uuden Naantali-pomon appiukko Pauli Leppänen aloitti jalkapallouransa 15-vuotiaana vuonna 1946. Näin kertoi Vakka-Suomen Sanomien legendaarisella Viikon henkilö -palstalla lehden nyttemmin eläköitynyt urheiluavustaja Pentti O. Kaskinen helmikuussa 2017. Tämä ei nyt suoraan viranhoitoon liity, mutta toivottavasti miniä tietää sen, että jalkapallo on sentään maailmanlaajuista urheilua verrattuna marginaalilajilätkän polvihousuluistelukurvailuun verrattuna.
Kun nykyään kunnissa täytetään ykkösvirkaa, niin erinomaisen upeaa on se, ettei puoluekannalla ole enää merkitystä, vaan johtajaksi halutaan se pätevin ja sopivin. Kuulemma Naantalin loppusuoralle kurvasi neljä osaajaa, joista kuka tahansa olisi voinut nousta Kuparivuoren kukkulalle.
Ei suinkaan siinä ollut mitään puoluepoliittista, että sattumoisin porvaripuolueet kannattivat yhteisrintamassa Leppästä ja että ihan pelkästään pätevyysarvioinnin perusteella vasemmisto olisi halunnut kaupunginjohtajaksi Iitin kunnanjohtajan Riku Rönnholmin (sd.), jonka viime hetken vetäytyminen lässäytti valtuustohöpinät.
Kesän jälkeen eläkkeelle siirtyvä kaupunginjohtaja Jouni Mutanen on julkikepulainen. Viime kuntavaaleissa vuonna 2017 keskustan kannatus oli Naantalissa 10,4 prosenttia. Maalaisliiton perillisen ei olisi pitänyt koskaan nousta kokoomusvetoisen muumikaupungin pääpomoksi. Pahasta hajusta huolimatta lemulaisuus on oiva pomppulauta kohti urakehityshuipentumaa. Siellä edesmenneessä Lemussa Mutanenkin aikoinaan hääräili.
Mika Herpiöstä (sit.) ei välttämättä tule kuntajohtajatalenttikisan ikuista kakkosta samaan tapaan kuin Saara Aallosta lauluhoilotusmittelöissä. Nyt jäi hopealusikka käteen sekä Riihimäellä että Naantalissa. Tosin Riihimäellä Jere Penttilä oli jo sukunimensä puolesta ilmiselvä valinta.
Jopa mysteerinen kuvio on se, miksei Naantalin kaupunginjohtajaksi valikoitunut Turun politikoinnista hiljattain Laitilan kaupunginjohtajaksi siirtynyt Lauri Kattelus (kok.). Muutamat syväkurkut arvelivat, että puoluetausta ja Naantali-yhteys yhdistettyinä kuntapäätösteon kokemusosaamiseen auraisivat Kattelukselle hiekoitetun tien maaliskuun hankien keskellä kohti Armonlaakson kyläpäällikön tehtävää.
Ihmiset ovat inhimillisiä olentoja. Voi olla, ettei Katteluksen pikasiirtohaku Laitilasta Naantaliin ole sellainen temppu, jolla kananmunakaupungissa uusia kennoja yhteistyöjalustalle kasattaisiin.
Olikohan niin, että Naantalin kokoomus sai pienemmiltä ryhmiltä tukea Leppäselle, muttei Kattelukselle?
Vesa Penttilä