Ark­ti­set Aro­mit ry:n ja Mart­ta­lii­ton va­lin­nat ku­lu­van vuo­den luon­non­tuot­teik­si ovat mar­jois­ta lak­ka, sie­nis­tä kan­ta­rel­li eli kel­ta­vah­ve­ro ja yr­teis­tä pi­ha­täh­ti­mö eli ve­si­hei­nä.

Vuo­den va­lin­noil­la ha­lu­taan nos­taa esiin sekä ym­pä­ris­tön, ra­vit­se­muk­sen et­tä oma­va­rai­suu­den kan­nal­ta eri­no­mai­sia luon­non­tuot­tei­ta ja nii­den mo­ni­puo­li­sia käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia, to­de­taan Ark­ti­set Aro­mit ry:n tie­dot­tees­sa.

Täl­lä ker­taa tut­tu­jen la­kan ja kan­ta­rel­lin li­säk­si mu­kaan va­lit­tiin vä­hem­män käy­tet­ty pi­ha­täh­ti­mö. Se on ylei­nen koko maas­sam­me ja sen elin­tar­vi­ke­käyt­tö on ny­kyi­sin sal­lit­tu myös kau­pal­li­ses­ti.

Pi­ha­täh­ti­mö eli ve­si­hei­nä on run­sas­haa­rai­nen, ren­to­kas­vui­nen, vaa­le­an­vih­reä yk­si­vuo­ti­nen ruo­ho, jol­la on val­koi­set pie­net täh­ti­mäi­set ku­kat. Se kas­vaa kos­teil­la, mul­ta­vil­la ja ra­vin­teik­kail­la mail­la ylei­se­nä koko maas­sa. Sitä löy­tyy yleen­sä asu­tuil­ta alu­eil­ta, puu­tar­hois­ta ja pi­hois­ta, pel­loil­ta ja pien­ta­reil­ta.

Var­sin­kin sa­tei­si­na ke­si­nä kas­vi in­nos­tuu re­hot­ta­maan kas­vi­mail­la rie­sak­si as­ti. Sil­loin sitä kan­nat­taa ke­rä­tä tuo­re­käyt­töön ja säi­löä myös tal­ven va­ral­le.

Pi­ha­täh­ti­möä on käy­tet­ty ra­vin­to­kas­vi­na jo kes­ki­a­jal­la ja hä­tä­ra­vin­to­na pula-ai­koi­na. Kas­vis­ta käy­te­tään nuo­ret, vih­re­ät leh­det ja ver­sot mie­lui­ten en­nen ku­kin­taa, tuo­ree­na tai kui­vat­tui­na.

Var­sien noin 5–8 sen­tin mit­tai­set lat­va­o­sat ovat me­he­vim­piä, mut­ta ne­kin kan­nat­taa sil­pu­ta. Pi­ha­täh­ti­mö so­pii smoot­hie­en, sa­laat­tei­hin, kas­tik­kei­siin ja läm­pi­miin ruo­kiin. Sitä voi käyt­tää myös osa­na yrt­ti­tee­se­ok­sia ja vi­her­jau­hei­ta. Sil­put­tua kas­vi­mas­saa voi myös pa­kas­taa.

Elin­tar­vi­ke­käy­tön li­säk­si sitä on käy­tet­ty myös muun mu­as­sa hel­pot­ta­maan reu­maat­ti­sia vai­vo­ja, li­mais­ta ys­kää, ast­maa ja ruo­an­su­la­tus­ka­na­van tu­leh­duk­sia, pois­ta­maan nes­tet­tä ja li­sää­mään virt­sa­ne­ri­tys­tä.

Ul­koi­ses­sa käy­tös­sä, ku­ten hau­teis­sa, kää­reis­sä, kyl­py­ve­des­sä ja voi­teis­sa, pi­ha­täh­ti­möl­lä on ihoa rau­hoit­ta­vaa, vii­len­tä­vää ja peh­men­tä­vää vai­ku­tus­ta.

Pi­ha­täh­ti­mö si­säl­tää muun mu­as­sa C-vi­ta­mii­nia, B-vi­ta­mii­ne­ja, pii­tä, ka­liu­mia, kal­siu­mia ja fos­fo­ria. On kui­ten­kin huo­mi­oi­ta­va, et­tä kas­vi si­säl­tää myös ok­saa­li­hap­poa ja sa­po­nii­ne­ja, ei­kä sitä sen vuok­si suo­si­tel­la jat­ku­vaan käyt­töön ei­kä suu­ri­na mää­ri­nä käy­tet­tä­väk­si.

Lak­ka, joka tun­ne­taan myös ni­mil­lä hil­la, va­lok­ki, lint­ti, ne­va­mar­ja ja suo­muu­rain on mo­ni­vuo­ti­nen, kak­si­ko­ti­nen ruo­ho­kas­vi. Kas­vi le­vit­täy­tyy maa­var­sil­laan laa­joik­si kas­vus­toik­si mie­lei­sil­leen kas­vu­pai­koil­le. Ku­kin­ta-ai­kaan ke­sä­kuul­la suu­ret val­koi­set ku­kat va­lai­se­vat suo­a­lu­ei­ta, ja yk­si kas­vin mo­nis­ta ni­mis­tä, va­lok­ki, lie­nee­kin kuk­ki­vaa kas­via ku­vaa­va.

Lak­ka kas­vaa ja mar­joo hy­vin pää­a­si­as­sa kos­teil­la ja hap­pa­mil­la luon­non­ti­lai­sil­la soil­la sekä sois­tu­vil­la ja kor­pi­mai­sil­la alu­eil­la. Lak­ka­kas­vus­to­ja saat­taa il­maan­tua myös suo-ojien ja suo­met­sä­tei­den reu­na­mil­le.

La­kan le­vin­nei­syy­sa­lue kat­taa koko maan, mut­ta ete­läi­sem­mäs­sä Suo­mes­sa mar­jo­mi­nen on vä­häi­sem­pää. Poh­joi­ses­sa ar­vo­kas mar­ja on tär­keä li­sä­an­si­oi­den läh­de.

Ker­ran­nais­luu­mar­jat kyp­sy­vät Ete­lä-Suo­mes­sa yleen­sä hei­nä­kuun puo­li­vä­lis­sä ja poh­joi­sim­mas­sa osas­sa maa­ta elo­kuun alus­sa. Mar­jat ovat puo­li­raa­koi­na pu­ner­ta­via, kyp­si­nä kel­tai­sia, peh­mei­tä, me­huk­kai­ta ja tuok­su­via ja ir­to­a­vat hel­pos­ti kan­nas­ta.

Lak­ka­sa­don mää­rä vaih­te­lee vuo­sit­tain pal­jon joh­tu­en muun mu­as­sa ku­kin­nan ja kas­vu­kau­den ai­kai­sis­ta sää­o­lo­suh­teis­ta, edel­li­sen kas­vu­kau­den ai­ka­na muo­dos­tu­nei­den kuk­ka-ai­hei­den mää­räs­tä, hil­la­näl­vik­käi­den leh­dil­le ai­heut­ta­mis­ta tu­hois­ta sekä kas­vus­ton hede- ja emiyk­si­löis­tä, joi­ta mo­lem­pia tar­vi­taan mar­jo­mi­seen. Lak­kaa on mah­dol­lis­ta kas­vat­taa kas­va­tu­sal­tais­sa ja sii­tä on myös tai­mi­tuo­tan­toa.

Lak­ka on ar­vo­kas ja ter­veel­li­nen mar­ja myös run­sas­kui­tui­suu­den, C, A ja E-vi­ta­mii­ni­pi­toi­suuk­sien sekä si­säl­tä­mien­sä ki­ven­näi­sai­nei­den ja po­ly­fe­no­liyh­dis­tei­den an­si­os­ta. La­kas­sa on kak­si ker­taa enem­män C-vi­ta­mii­nia ja ka­ro­te­noi­de­ja kuin ap­pel­sii­nis­sa. La­kan sie­me­nöl­jyä käy­te­tään muun mu­as­sa kos­me­tiik­ka­tuot­teis­sa.

Lak­ka si­säl­tää säi­ly­mis­tä edis­tä­vää bent­so­e­hap­poa, ku­ten puo­luk­ka­kin, jo­ten sitä voi­daan sel­lai­se­naan säi­löä omas­sa me­hus­saan vii­le­äs­sä. En­nen van­haan tii­viil­lä kan­nel­la va­rus­te­tut täy­det lak­ka-as­ti­at upo­tet­tiin suon­sil­mäk­kei­siin vii­le­ään ve­teen säi­ly­tyk­seen.

Lak­kaa käy­te­tään muun mu­as­sa tuo­rei­na tai pa­kas­tet­tui­na mar­joi­na, me­hui­na, hil­loi­na ja kas­tik­kei­na. Sii­tä val­mis­te­taan aro­mik­kai­ta jäl­ki­ruo­kia, lei­von­nai­sia, ma­kei­sia sekä kuo­hu­juo­mia ja li­köö­re­jä.

Kan­ta­rel­li on tun­net­tu ja ar­vos­tet­tu ruo­ka­sie­ni. Se kas­vaa run­saim­min koi­vu­val­tai­sis­sa se­ka­met­sis­sä Ete­lä- ja Kes­ki-Suo­mes­sa, mut­ta pai­koi­tel­len esiin­ty­miä voi löy­tyä vie­lä La­pis­sa­kin. Vä­rin­sä li­säk­si sie­nen voi tun­nis­taa sup­pi­lo­mai­ses­ta poi­mu­reu­nai­ses­ta la­kis­ta, la­kin ala­pin­nan helt­ta­mai­sis­ta, joh­tei­sis­ta poi­muis­ta sekä he­del­mäi­ses­tä tuok­sus­ta.

Kan­ta­rel­li kas­vaa yleen­sä sa­mal­la kas­vu­pai­kal­la vuo­des­ta toi­seen ja kas­vus­to voi ol­la yh­del­lä pai­kal­la hy­vin­kin run­sas. Sa­to­kau­si on pit­kä, ke­sä­kuun lo­pul­ta pit­käl­le syk­syyn, jo­ten kan­ta­rel­li­pai­kat kan­nat­taa käy­dä tar­kas­ta­mas­sa use­am­man ker­ran kas­vu­kau­den ai­ka­na.

Kan­ta­rel­li on ter­veel­lis­tä ja vä­hä­e­ner­gis­tä ra­vin­toa. Se si­säl­tää run­saas­ti D-vi­ta­mii­nia ja se­lee­niä sekä li­säk­si B3-vi­ta­mii­nia, ka­liu­mia ja kui­tua.

Kan­ta­rel­le­ja ei tar­vit­se esi­kä­si­tel­lä ja ne ovat par­haim­mil­laan käy­tet­ty­nä tuo­rei­na. Il­ma­vas­ti pa­ka­tut, tuo­reet sie­net säi­ly­vät hy­vi­nä jää­kaa­pis­sa use­an päi­vän ajan. Kan­ta­rel­le­ja on help­po säi­löä tal­ven va­ral­le kui­vaa­mal­la tai pa­kas­ta­mal­la, ja niis­tä saa myös mauk­kai­ta sie­ni­säi­lyk­kei­tä ja pik­kels­se­jä. Kan­ta­rel­leis­ta on pe­rin­tei­ses­ti val­mis­tet­tu pii­ra­koi­ta, kas­tik­kei­ta ja keit­to­ja, mut­ta nii­tä voi käyt­tää muu­ten­kin hy­vin mo­ni­puo­li­ses­ti ruo­an­lai­tos­sa.