Mitä tiedät lähivesistösi tilasta? Oletko huomannut muutoksia? Yleisesti vesistöjen tila Suomessa on etenkin virtavesien osalta huono. Ravinne- ja kiintoainekuormituksen vuoksi myös järvet ja merenlahdet rehevöityvät. Valuma-alueelta, jolta maan pinnan muotojen mukaan sadevesi valuu virtavesiin, järviin ja lopulta mereen, on hävinnyt luontaisia vedenpidätyspaikkoja, kun kosteikkoja ja soita on kuivatettu ja uomia suoristettu.
Voimakkaan kuivatuksen vuoksi valuma-alueen heikko vedenpidätyskyky vähentää virtaamia etenkin kesällä ja pienemmät joet ja muut uomat uhkaavat kasvaa umpeen. Suoristetuissa uomissa talven vesisateet lisäävät tulvia. Viime vuosina vesistökunnostuksissa on alettu palauttaa vesistöjen ja niiden valuma-alueiden ominaisia piirteitä muun muassa palauttamalla virtavesien luontaista mutkittelua ja virtapaikkoja sekä ennallistamalla kuivatettuja kosteikkoja ja soita. Onnistunut vesistökunnostus huomioi maankäytön vaatimukset ja tehokkaan vesiensuojelun koko valuma-alueella.
Vaikuttamisen keinoja vesistöjen parempaan tilaan on useita, kun ensin selvittää omat mahdollisuutensa ja yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden ja maanomistajien kanssa. Hyviä verkostoitumisväyliä ovat vesiensuojeluyhdistykset, kyläyhdistykset, metsästysseurat ja ojitusyhteisöt. Kunnostuksiin voi saada rahoitusta useista eri lähteistä sekä etsimällä sponsoreita alueen yrityksistä. Kysy neuvoja vesiensuojeluyhdistyksiltä sekä Ely-keskuksista.
Voit vaikuttaa myös jättämällä mielipiteesi vesienhoidon toimenpideohjelmista 14.5. mennessä. Palautetta toivotaan erityisesti siitä, miten eri tahot voisivat edistää vesien hyvän tilan saavuttamista. Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpide-ehdotukset ovat alueellisten Ely-keskusten valmistelemia ja osa EU:n laajuista vesipuitedirektiivin toimeenpanoa.
Suunnitelmien myötä tehokkaita toimia voidaan kohdentaa kustannustehokkaasti sinne missä niillä on vesiensuojelullisesti eniten vaikutusta. Suunnitelmat ovat tutustumisen arvoisia kaikille vesistöjen käyttäjille, kyseessä on laaja tietopaketti vesien tilasta.
Katariina Yli-Heikkilä Valoniasta