Sel­kä­me­ren kan­sal­lis­puis­ton pe­rus­ta­mi­ses­ta on tänä vuon­na ku­lu­nut 10 vuot­ta. En­sim­mäi­sen vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na Met­sä­hal­li­tus on ke­hit­tä­nyt pal­ve­lu­ja yh­des­sä kump­pa­nien kans­sa sekä hoi­ta­nut alu­een luon­toa ja kar­toit­ta­nut ve­de­na­lais­ta Sel­kä­mer­ta. Kan­sal­lis­puis­to on kas­vat­ta­nut suo­si­o­taan ta­sai­ses­ti ja vuon­na 2020 Sel­kä­me­rel­le teh­tiin jo 99 300 käyn­tiä. Kan­sal­lis­puis­ton merk­ki­vuo­sia juh­lis­ta­vat ylei­sö­ta­pah­tu­mat siir­ty­vät ko­ro­ra­ra­joi­tus­ten vuok­si en­si vuo­teen.

Sel­kä­me­ren kan­sal­lis­puis­to oli ura­nuur­ta­ja mo­nel­la ta­paa. Kan­sal­lis­puis­to oli en­sim­mäi­nen var­si­nai­sia ve­si­a­lu­ei­ta ja me­ren poh­jaa suo­je­le­va puis­to. Sel­kä­me­ren kan­sal­lis­puis­ton yli 90 000 heh­taa­rin pin­ta-alas­ta on vet­tä yli 98 pro­sent­tia ja kan­sal­lis­puis­to on­kin Suo­men suu­rin Itä­me­ren suo­je­lu­a­lue.

Kan­sal­lis­puis­ton pe­rus­ta­mi­sen jäl­keen kan­sal­lis­puis­toon on lii­tet­ty Rau­man kau­pun­gin omis­ta­mat saa­ret Kyl­mä­pih­la­ja ja Kuus­ka­jas­ka­rin län­si­o­sa sekä mui­ta pie­nem­piä saa­ria ja ve­si­a­lu­ei­ta.

Sel­kä­me­ri oli myös Suo­men en­sim­mäi­nen kan­sal­lis­puis­to, jon­ka pe­rus­ta­mis­tar­koi­tuk­siin on kir­jat­tu ve­de­na­lai­sen luon­non suo­je­lu ja am­mat­ti­ka­las­tuk­sen elin­voi­man tur­vaa­mi­nen edis­tä­mäl­lä luon­non­va­rais­ten ka­la­kan­to­jen suo­je­lua.

Pal­ve­lui­ta ja ret­kei­ly­ra­ken­tei­ta on ke­hi­tet­ty muun mu­as­sa Ka­tan­pääs­sä ja Isos­sa­ka­ris­sa. Työ on teh­ty use­an hank­keen avul­la. Tär­keä merk­ki­paa­lu on myös vuon­na 2019 aloi­te­tet­tu yh­teis­työ Sa­ta­kun­nan van­ki­lan Huit­tis­ten avo­lai­tok­sen kans­sa. Edus­kun­nan myön­tä­mäl­lä li­sä­mää­rä­ra­hal­la on myös kun­nos­tet­tu usei­ta koh­tei­ta.

Esi­mer­kik­si Ka­tan­pää­hän on ra­ken­net­tu uu­si kä­vi­jöi­tä pal­ve­le­va pal­ve­lu­ra­ken­nus ja sa­ta­maa laa­jen­net­tu 30 ve­ne­pai­kan vie­ras­ve­ne­lai­tu­ril­la. Ka­tan­pääs­sä on myös kor­jat­tu kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vok­kai­ta ra­ken­nuk­sia.

Sel­kä­me­ren kan­sal­lis­puis­to on saa­nut al­kun­sa pai­kal­lis­ten toi­mi­joi­den aloit­tees­ta ja kan­sal­lis­puis­toa on ke­hi­tet­ty yh­teis­työs­sä kun­tien, yh­dis­tys­ten ja mat­kai­lu­y­rit­tä­jien kans­sa. Esi­mer­kik­si Py­hä­maan edus­tal­la si­jait­se­vaan Vähä-Hau­ru­sen saa­reen on kun­nos­tet­tu ret­ki­koh­de, jota yl­lä­pi­tä­vät kum­miyh­dis­tyk­set, Py­hä­ran­nan kor­pi­ank­ku­rit ja Man­ner­ve­den ve­ne­ker­ho.

Väy­lä­vi­ras­to on kun­nos­tut­ta­nut omis­tuk­ses­saan ole­vat Ison­ka­rin ja Sä­pin ma­ja­kat.

Sel­kä­me­ri on yk­si par­haim­mas­sa kun­nos­sa säi­ly­neis­tä me­ri­a­lu­eis­ta Suo­men ran­ni­kol­la. Ve­de­na­lai­sen luon­non kar­toi­tus­tut­ki­mus al­koi jo vuon­na 2009 ja jat­kuu edel­leen.

– Läh­dim­me kar­toit­ta­maan lä­hes tyh­jäl­tä kar­tal­ta, sil­lä Sel­kä­me­ren ve­de­na­lais­ta luon­toa ei ol­lut sii­hen men­nes­sä juu­ri­kaan laa­ja-alai­ses­ti sel­vi­tet­ty. Ku­lu­neen 13 vuo­den ai­ka­na olem­me kar­toit­ta­neet me­ri­a­lu­eel­ta kym­me­niä tu­han­sia ha­vain­to­pis­tei­tä, joi­ta on saa­tu su­kel­ta­mal­la, vi­de­oi­mal­la ja ot­ta­mal­la poh­ja­näyt­tei­tä. Met­sä­hal­li­tuk­sen ve­de­na­lai­set kar­toi­tuk­set ovat tuo­neet run­saas­ti li­sä­tie­toa Sel­kä­me­ren me­ri­la­jien ja luon­to­tyyp­pien le­vin­nei­syy­des­tä, sa­noo me­ri­bi­o­lo­gi Hei­di Ar­po­nen Met­sä­hal­li­tuk­ses­ta.

Kar­toi­tuk­sis­sa on ha­vait­tu, et­tä Sel­kä­me­ren me­ri­luon­nos­sa eri­tyi­sen edus­ta­via ovat ul­ko­saa­ris­ton pu­na­le­vä- ja rak­ko­hau­ru­peit­tei­set kal­li­o­ran­nat ja riu­tat. Va­loi­sil­ta kal­li­o­poh­jil­ta voi löy­tää laa­jo­ja, jopa 10 sy­vyys­met­riin ulot­tu­via rak­ko­hau­ru­niit­ty­jä. Ran­ni­kon tun­tu­mas­sa on mo­nin pai­koin edus­ta­via ma­ta­lia lah­tia ja fla­do­ja, jois­sa kas­vaa run­sas­ta ja hy­vin­voi­vaa peh­mei­den poh­jien kas­vil­li­suut­ta, ku­ten nä­kin­par­tais­niit­ty­jä.

Sel­kä­me­ren luon­non kes­kei­siä eri­tyis­piir­tei­tä ovat poh­jois-ete­lä­suun­tai­nen muu­tos sekä ul­ko­saa­ris­ton ka­ru­jen olo­suh­tei­den, maan­ko­ho­a­mi­sen, pri­mää­ri­suk­kes­si­on ja pe­rin­tei­sen maan­käy­tön muo­vaa­ma saa­ris­to­mai­se­ma. Vuon­na 2016 jul­kais­tu Sel­kä­me­ren luon­non­hoi­don yleis­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2015–2025 osoit­ti, et­tä Sel­kä­me­ren alu­eel­la luon­non­hoi­don tar­ve on eri­tyi­ses­ti pe­rin­ne­bi­o­too­peil­la ja avoi­mil­la ran­ta­ym­pä­ris­töil­lä.

Pe­rin­ne­bi­o­toop­pe­ja ja ran­ta­ym­pä­ris­tö­jä on kun­nos­tet­tu noin 105 heh­taa­ria muun mu­as­sa Isos­sa­ka­ris­sa, Prei­vii­kin­lah­del­la ja Ka­tan­pääs­sä. Pe­rin­ne­bi­o­toop­pien jat­ku­va hoi­to to­teu­te­taan so­pi­mus­lai­dun­ta­jien sekä yh­dis­ty­syh­teis­työn avul­la. Vie­ras­la­jien, eri­tyi­ses­ti kurt­tu­ruu­sun, tor­jun­taa on to­teu­tet­tu noin 30 saa­rel­la muun mu­as­sa Po­rin sekä Uu­den­kau­pun­gin edus­tal­la. Tär­keim­pien lin­tu­saar­ten ja ma­ta­lien lah­tien um­peen­kas­vua on eh­käis­ty ja niis­sä on to­teu­tet­tu vie­ras­pe­to­pyyn­te­jä.